Neuvostoliitto - osa 80

 

Tässä numerossa:

o J.K. Paasikivi

o vuoden 1967 aakkoset

tai. J. Stalin leninististen

 

* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *

Paasikivi

 

Muistiinpanoja Suomen ja Neuvosto-Venäjän rauhanneuvotteluista 1920

 

10/4 '20

 

[keskustelu Presidentti Ståhlbergin kanssa]

 

"[Muita] Kysymyksiä:

 

1. Punaisten amnestia [armahtaminen]. Ei kuulu tähän.

2. Sotatila Venäjän kanssa. Miten sosialistit [ovat] tähän suhtautuneet?

3. Sotasaalis [olisi] arvioitava. [Sekä] Suomen omaisuus Venäjällä.

4. Suomen valtion ja yksityisten saatavat Venäjällä.

5. Suomenlahden ja Itämeren neutralisoiminen [puolueettomaksi tekeminen].

6. Petsamon.

7. Itä-Karjala ja Aunus. Muurmannin radan internatsionaliseeraaminen [kansainvälistäminen].

8. Kauppasopimuksen perusteet.

9. Bolshevikkiagitatsionin [mielipiteen puolelle yllyttäminen] estäminen.

10. Liikenteen järjestäminen Suomen ja Venäjän välillä rauhan jälkeen.

11. Venäjän kansalliskokouksen ratifioiminen [sopimuksen vahvistaminen].

12. - [tylsä kohta, jätin pois]

13. Saatava Viron rauhansopimus bolševikkien kanssa.

14. - [tylsä kohta, jätin pois]

 

T. Auer kommentoi:

1. Sisällissodan voittanut osapuoli ei ollut armeliaisuuteen taipuvainen. Yhä tänä päivänä asenne on tyly eikä anteeksipyyntöä joukkomurhien vuoksi ole esitetty. Anteeksi ei siis myöskään anneta.

2. Suomessa sosialistit hyväksytään, jos he innostuvat mukaan sotaretkille. Kommunisteja pidetään vihollisina.

9. Ensin yleinen huomio: agitaatio, propaganda ja vääristely (spin) on syytä erottaa toisistaan. Propagandassa ei ole mitään pahaa, se on omasta uskostaan kertomista. Agitaatio on poliittista yllyttämistä eikä siinä ole välttämättä mitään väärää. Sen sijaan joukkotiedotusvälineet usein vääristelevät asioita. Toiseksi: kommunistit saivat oikeuden viestittää sanomaansa vasta sodan jälkeen.

 

* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *

VUODEN 1967 AAKKOSET

 

Aleksi [-i ']

oik. Sergei Vladimirovitš Simanski (s. 1877)

Venäjän kreikkalaiskatolisen kirkon patriarkka

 

Suorittanut 1899 tutkinnon Moskovan yliopiston juridisessa tiedokunnassa sekä 1904 Moskovan teologisessa akatemiassa.

 

Piispa 1913, Leningradin ja Moskovan metropoliitta 1933-45, Pyhän synodin vakinainen jäsen.

Venäjän ortodoksien paikallinen neuvosto valitsi 1945 Aleksin Moskovan ja koko Venäjän patriarkaksi eli Venäjän ortodoksisen kirkon johtajaksi.

 

Teologian tohtori. Neuvostoliiton rauhankomitean jäsen.

 

* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *

Käyttäjätunnus:  Patriarkka Aleksei I  (ven. Патриарх Алексий I  Sergei Vladimirovitš Simanski, ven.  Сергей  Владимирович  Симанский ;  27. lokakuuta  1877  - 17. huhtikuuta 1970 ) OLI Moskovan ja KOKOVenäjän patriarkka , JOKA johti Venäjän ortodoksista kirkkoa       vuodesta 1945 kuolemaansa. Hän joutui Lokakuun vallankumouksessa ongelmiin viranomaisten kanssa ja päätyi karkotetuksi Kazakstaniin. Hän palasi 1920-luvulla Venäjälle ja kuoli Moskovassa 92-vuotiaana. Alekseista tuli patriarkka vuoden 1945 helmikuun alussa, lähes vuosi sen jälkeen kun edellinen patriarkka Sergius I oli kuollut toukokuussa 1944. Patriarkka Aleksei I oli ensimmäinen Moskovan patriarkka joka otti suomalaisia vastaan itsenäistymisen ja Suomen ortodoksisen kirkon Konstantinopolin alaisuuteen siirtymisen jälkeen; apulaispiispa Paavalin johtama lähetystö tapasi Aleksein hänen kesäasunnollaan Odessassa vuonna 1958.

 

* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *

J. Stalin Leninistä

LENININ KUOLEMAN JOHDOSTA

Puhe

Neuvostojen II Yleisliittolaisessa edustajakokouksessa tammikuun 26 päivänä 1924

 

"Te olette nähneet näinä päivinä kymmenien ja satojen tuhansien työtätekevien pyhiinvaelluksen toveri Leninin arkun luo. Jonkun ajan kuluttua te tulette näkemään miljoonien työtätekevien edustajien pyhiinvaelluksen toveri Leninin haudalle. Voitte olla varmoja siitä, että miljoonia edustavien perässä tulee sitten kymmenien ja satojen miljoonien edustajia kaikilta maailman ääriltä todistamaan, että Lenin ei ollut ainoastaan Venäjän proletariaatin, ei ainoastaan Euroopan työläisten, ei ainoastaan Idän siirtomaakansojen johtaja, vaan koko maailman työtätekevän väen johtaja."

 

"Poistuessaan luotamme toveri Lenin lausui viimeisenä tahtonaan, että me olisimme uskollisia Kommunistisen Internationalen periaatteille. Vannomme sinulle, toveri Lenin, ettemme säästä henkeämme lujittaaksemme ja laajentaaksemme koko maailman työtätekevien liittoa - Kommunistista Internationalea!"

 

'Pravda' No. 23, tammikuun 30 pnä 1924

 

* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *