Neuvostoliiton historia - osa 115

 

Tässä numerossa:

o J.K. Paasikivi

o Juri Žukovin haastattelu - osa 18/24

o J. Stalin -elämänkerta

o vuoden 1967 aakkoset

o Stalin Leninistä: kohtaaminen Tampereella

 

* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *

J.K. PAASIKIVEN PÄIVÄKIRJA

 

22/10 1923

 

Päivällisellä [amerikkalaisen pankkimiehen] Nelsonin kanssa Kämpissä.

 

Puhuimme m.m. Amerikan Yhdysvaltojen sekaantumisesta sotaan. Nelson sanoi propagandan [oppien levittäminen] ja agitatsionin [yllyttämisen] olleen kovin vaikuttavan. Amerikkalaiset saatiin yllytettyä vihaan preussilaista militarismia [liiallinen sotahenkisyys] ja junkkereita [upseerikokelaita] vastaan.

 

Kysyin: Miten selitettiin, että "demokraattinen" Yhdysvallat meni sotaan autokraattisen [itsevaltaisen] Venäjän ja Nikolai II:n rinnalla ja auttajana?

 

Nelson: Ei sitä ollenkaan mainittu, eikä kansa sitä edes tietänyt eikä ajatellut. Kansaan voi yllyttäjät ajaa mitä humbugia [humpuukia] tahansa. [Moinen] Ei ole juuri rekommendeeraavaa [suositeltavaa] demokratialle.

 

Oli tosiaan onni, että Saksa ennätti musertaa Venäjän ennen kuin Yhdysvallat ehti tulla sotaan enetenten [Ranska, Englanti, Venäjä] avuksi. Miten olisi vapauden y.m.s. laita ollut, jos Nikolai II olisi ollut mukana Versailles’ssa?

 

T. Auer: Jälleen löytyy herkullista luettavaa. Ensimmäisessä maailmansodassa Saksan menestys johti Venäjän vallankumoukseen. Toisessa maailmansodassa Yhdysvallat odotti pitkään toisen rintaman avaamisessa Saksaa vastaan. Se halusi Saksan ja Venäjän heikentävän toisiansa. Kansanmurhaan puuttuminen ja sen estäminen - se ei heitä kiinnostanut. Neuvostoliitto pysyi kuitenkin vahvana. Kommunistit ja juutalaiset (hyvin usein yksiä ja samoja), olivat kansanmurhan pääkohteet, yhdessä he myös Saksan voittivat ja kansanmurhan keskeyttivät.

 

Vuoden 2016 Yhdysvaltojen presidentinvaalin yllätystulos osoittaa sangen kiistattomasti, että sikäläiset eivät enää niele ihan mitä tahansa. Suurin yllätys oli kuitenkin se, että toinen pääehdokas puhui avoimesti Yhdysvaltojen sotapolitiikkaa vastaan. Pelkkää puhetta, mutta merkityksellinen seikka.

 

Humpuuki tarkoittaa määritelmän mukaan suuren yleisön pettämistä, joka perustuu siihen, että jotakin väitetään toisenlaiseksi, paremmaksi, kuin se itse asiassa on. Sitä kutsutaan myös huijaamiseksi.

 

* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *

UUSI KUVA STALINISTA - JURI ŽUKOVIN HAASTATTELU (18/24)

Talous ja vainot

Täysistunto ei hyväksynyt Stalinin eroa, ja hän joutui tahtomattaan siksi keskustalaiseksi, jonka oli puolustettava juuri keskisuuntaa.  Kyllä teollistamiselle, mutta ulkomaankaupan kustannuksella. Toisaalta trotskilaiset vaativat nopeata teollistamista ja toisaalta oikeistolaiset vaativat olemaan koskematta talonpoikiin. Tulevaisuus osoitti, että tällaiset tarpeettomat kompromissit eivät johtaneet hyvään. Kuka olisi voinut  lokakuussa 1928 kuvitella (jolloin alettiin toteuttaa ensimmäistä viisivuotissuunnitelmaa), että vuoden päästä puhkeaisi maailmanlaajuinen kriisi eikä kukaan tulisi ostamaan mitään vaan pyrkisi vain myymään. Ja tämä silloin, kun olimme korviamme myöten veloissa, koska kaikki mitä rakensimme ensimmäisellä viisivuotiskaudella, rakennettiin velalla.

Gorkin autotehdas ostettiin Fordilta, Stalingradin ja Tseljabinskin traktoritehtaat myös amerikkalaisilta. Mitä oli tehtävä, hylättävä se, mitä oli alettu rakentaa vai jatkaa? Päätimme jatkaa. Minkä kustannuksella? Ja silloin ilmaantuivat domzakit, vankientalot, millä nimellä 1920-luvulla kutsuttiin vankiloita, joissa vankilakundeja uudelleen kasvatettiin. Päätimme laittaa heidät töihin. Minne? Ennen kaikkea puunkorjuuseen. Miksi?

Siksi, että puutavara oli yksi tärkeimmistä vientiartikkeleistamme, koska kriisi ei myllertänyt Iso-Britanniassa ja sille oli tarpeen puutavara. Metsänhakkuu maksoi pikkurahoja, mutta saimme siitä valuuttaa velkojen maksuun. Silloin päätettiin Jagodan aloitteesta käyttää vankeja normaalina työvoimana. Stalinin kanava -kirjassa on kirjoitettu Belomorskin – Baltian kanavan rakentamisesta (mutta haluan muistuttaa kaikille, että 90 prosenttia heistä oli rikollisia: murhamiehiä, roistoja, raiskaajia, varkaita, niitä joilla ei ollut politiikan kanssa mitään tekemistä). Ja tällä tavalla ikään kuin selvittäisiin siitä kauheasta taloudellisesta tilanteesta, jossa olimme.

Lisäksi politbyroon jäsenet näkivät olevan selvää, että kapitalistimaiden aggressio Neuvostoliittoa vastaan lisääntyy. Vuonna 1930 paavi kutsui avoimesti koko maailmaa ristiretkelle epärehellisiä bolševikkeja vastaan eikä ollut varmuutta pystymmekö torjumaan uuden intervention.  Näin ollen teollistamisen tarve voimistui. Mutta siitä syntyi noidankehä. Taitamattomia työläisiä rekrytoitiin tehtaiden, metallurgisten kombinaattien rakentamiseen. Hieman opittuaan heidät laitettiin kuljettimille ja martin-uuneihin [Siemens-Martin –uunit].

Tietenkin he heti rikkoivat siellä kaiken. Ei siksi, että olisivat halunneet vaan siksi etteivät osanneet, koska ei ollut kokemusta. Ja silloin normaalit virheet muuttuivat ikään kuin vastavallankumoukselliseksi rikollisuudeksi. Stalingradin traktoritehdas valmisti kolme traktoria ja suljettiin vuodeksi. Kuznetskin metallurginen käynnistettiin, edustajakokoukselle laadittiin toimintakertomus, mutta vielä viisi vuotta sen ilmoitettiin saavuttaneen puolet masuuniin normista. Ja tämä siitä syystä, että ensimmäistä viisivuotissuunnitelmaa oli vuonna 1930 korjattu lähes sata kertaa.  Tänään kukaan ei muista, että ensimmäisellä viisivuotiskaudella meidän olisi pitänyt rakentaa Leningradin autotehdas, monia suuria rakennustyömaita kuten Volga-Don kanavan, Baikal-Amurin rautatien olisi pitänyt tulla toisella viisivuotiskaudella. Kaikki nämä vaikeudet, kuten minä näen, johtivat meillä silloin valtaistuimelle päässeisiin kauheisiin julmuuksiin.

Tällä en tarkoita pelkästään joukkovainoja enkä Gulag-järjestelmän käyttämistä työvoimana. Toistan vielä kerran, meidän täytyy pitää tiukasti mielessä, että vähintään 90 prosenttia vangeista oli tavallisia rikollisia. Älkää unohtako, että sisällissota kääntyi, kaiken muun lisäksi valtavaksi määräksi huollottomia lapsia, jotka olivat jääneet ilman omaa perhettä. Katulasten ympäristö, sen näemme myös tänään, tuottaa rikollisia.  Äskettäin näin televisiosta tarinan, miten jollakin leirillä Sverdlovskin alueella 19-vuotiaita rikollisia opetetaan lukemaan ja kirjoittamaan. Tätä ennen he eivät ole koskaan opiskelleet. Entä silloin, 1920- luvulla ja 1930-luvun alussa?

Ja tulisi miten menetellä näiden rikollisten kanssa? En ole ihmisoikeusaktivisti enkä itke sellaisten ihmisten kohtaloille, joiden harteilla on neljä tappoa tai viisi raiskausta. Minulle he ovat mennyttä miestä. Mutta miten tulisi menetellä näiden yhteiskunnan hylkiöiden kanssa? Italiassa on mafia, Yhdysvalloissa on mafia, siellä lusii rikoksista satoja tuhansia, se kaikki on normaalia, se on demokratiaa.

 

* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *

J. Stalin -elämänkerta

 

Puolustaessaan koko kansan aseellisen kapinan välttämättömyydestä vallankumouksen voiton saavuttamiseksi, lausui Stalin kirjoittamassaan Venäjän Sosialidemokraattisen Työväenpuolueen Kaukaasian liiton Tiflisin komitean julistuksessa marraskuussa vuonna 1905 seuraavaa:

 

"Ei ainoastaan Venäjän, vaan koko maailmankin historiassa valtavuudeltaan ennenkuulumaton, vertojaan vailla oleva, nyt puhjennut poliittinen yleislakko saattaa ehkä päättyä tänään, kehittymättä koko kansan kapinaksi, mutta vain järisyttääkseen maata huomenna uudelleen ja suuremmalla voimalla ja valautuakseen siksi valtavaksi aseelliseksi kapinaksi, jonka tehtävä on ratkaista Venäjän kansan ja tsaarin itsevaltiuden välinen ikivanha riita ja murskattava tuon inhottavan hirviön pää."

 

"Koko kansan aseellinen kapina - siinä on juuri se suuri tehtävä, joka tällä hetkellä on Venäjän proletariaatilla ja vaatii tiukasti ratkaisuaan."

 

T. Auer: Kannattaa lukea Arvid Järnefeltin "Vanhempieni romaani". Kirjan loppupuolella on elävä kuvaus siitä, miltä vuoden 1905 yleislakko Suomessa kansan piirissä tuntui. Teos antaa myös hyvän kuvan siitä, kuinka vuoden 1918 tapahtumat Suomessa saivat alkunsa ja miten erilaiset aatteelliset suuntaukset suhteutuivat keskenään.

 

* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *

VUODEN 1967 AAKKOSET

 

Angarsk [-a'rsk],

 

kaupunki Irkutskin alueella, Venäjän SFNT:ssa Angaran varrella.

 

Kaupunkia alettiin rakentaa metsään (taigaan) 1948 ja 1966 siellä oli 179 000 asukasta.

 

Maaöljyn jalostamoita (öljy tulee Baškirista), puunjalostus-, sähkömekaanista ja rakennusaineteollisuutta. Öljynpuhdistus luo toimintamahdollisuudet useille kemian teollisuuden haaroille.

 

* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *

VUODEN 1967 AAKKOSET

 

Anikušin [-ú'-], Mihail Konstantinovitš (s. 1917),

 

kuvanveistäjä. Neuvostoliiton kansantaiteilija vuodesta 1963, taideakatemian jäsen v:sta 1962, kommunistisen puolueen jäsen v:sta 1944.

 

Tehnyt A. S. Pushkinin muistopatsaan (Leningradissa, 1957, Leninin palkinto 1958), joka antaa komean ja innostavan kuvan runoilijasta ja on sopusoinnussa kaupungin klassisen arkkitehtuurin kanssa.

 

Anikušin tunnetaan myös muotokuvamaalarina.

 

Wikipedia kertoo seuraavaa: Mihail Konstantinovitš Anikušin (Михаи́л Константи́нович Анику́шин, 1917 - 1997) oli kuuluisa ja palkittu  kuvanveistäjä ja akateemikko. Turussa Aurakadun yläpäässä on Anikušinin suunnittelema Lenin patsas, joka on paljastettu 13. marraskuuta 1977. Pronssinen rintakuva on Leningradin kaupungin lahja ystävyyskaupungilleen Turulle. Kotkassa on Kuusisen saarella Anikušinin suunnittelema Ruotsinsalmen taisteluissa 1789–1790 kuolleiden merimiesten muistolle omistettu ja 25. heinäkuuta 1998 paljastettu muistomerkki.

 

 

* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *

Stalin LENINISTÄ

 

Puhe Kremlin kurssilaisten illanvietossa tammikuun 28 päivänä 1924

 

LOGIIKAN VOIMA

 

Erinomaisia olivat Leninin kaksi puhetta, jotka hän piti tässä konferenssissa: päivänpolitiikasta ja agraarikysymyksestä [maanomistuskysymyksestä]. Ne eivät valitettavasti ole säilyneet. Ne olivat innostavia puheita, jotka saivat koko konferenssin myrskyisän ihastuksen valtaan.

 

Tavaton vakaumuksen voima, todistelun yksinkertaisuus ja selvyys, lyhyet ja kaikille ymmärrettävät lauseet, koruttomuus, häikäisevien eleiden ja vaikutusta tavoittelevien mahtipontisten korulauseiden puuttuminen - kaikessa tässä Leninin puheet erosivat edukseen tavallisesta "parlamentti"-puhujain puheista.

 

Mutta tämä ei ollut se puoli Leninin puheissa, joka minua silloin viehätti. Minua viehätti Leninin puheissa se vastustamaton logiikan voima, joka jonkin verran kuivan asiallisesti, mutta perusteellisesti tempaa kuulijakunnan mukaansa, sähköistää sen vähitellen ja sitten ottaa sen kokonaan valtoihinsa.

 

Muistan kuinka monet edustajat silloin sanoivat: "Logiikka Leninin puheissa on ikään kuin väkevät kourat, jotka pihtien tavoin tarttuvat kiinni joka puolelta ja joiden otteista ei voi päästä irti: joko antaudu tai kärsi täydellinen tappio."

 

Minun mielestäni tämä erikoisuus Leninin puheissa on hänen puhujantaitonsa kaikkein vahvin puoli.

 

T. Auer: Haluasin korostaa tätä sanomaa, koska se sopii opetukseksi kaikille kirjoittajille ja puhujille: "tavaton vakaumuksen voima, todistelun yksinkertaisuus ja selvyys, lyhyet ja kaikille ymmärrettävät lauseet, koruttomuus, häikäisevien eleiden ja vaikutusta tavoittelevien mahtipontisten korulauseiden puuttuminen." Itse olen pyrkinyt vaistomaisesti aina tähän. Ehkä se on kulttuuriperimää sadan vuoden takaa.

 

* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *

Helsinki 10.11.2016