Neuvostoliitto - osa 78
Hei,
Sosialismin ajasta kerrottaan yleensä joko aivan yleisellä tavalla tai keskitytään tarkoin rajattuihin aiheisiin. Itse koen hedelmälliseksi yhdistää eri aiheita ja eri aikajaksoja. Nautin myös erilaisten näkökulmien rinnastamisesta: geopolitiikkaa, kulttuurielämän suuntauksia ja poliittisten järjestöjen historiaa. Lukekaa ja nauttikaa!
Terv. Tauno Auer
Tässä numerossa:
o J.K. Paasikivi
o vuoden 1967 aakkoset
J. Stalin tai Leninin
* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *
Paasikivi
Muistiinpanoja Suomen ja Neuvosto-Venäjän rauhanneuvotteluista 1920
10/4 '20
[keskustelu Presidentti Ståhlbergin kanssa]
6.
"Ståhlberg: Kysymykset on järjestettävä eri ryhmiin tärkeyteensä katsoen:
a) Suomen entisen alueen turvaaminen. Torjuttava vaatimukset Ahvenanmaahan, torjuttava vaatimukset Kannakseen nähden ym.
b) Petsamon kysymys. Laillinen oikeus meillä siihen. Huom! Reskripti [käskykirje] 15/2 1864: Voi antaa gradeerauksen [luokittelun] mukaan muuta maata. [Tämä on] Selvitettävä!
c) Uudet alueet: Aunus ja Itä-Karjala. Kansojen itsemääräämisoikeus. Niille [on] vaadittava oikeus päästä eroon Venäjästä ja itse hoitaa asiansa sekä sitten itse päättää, miten he tahtovat asiansa järjestää: tahtovatko he liittyä Suomeen tai Venäjään tai muulla tavalla järjestää asiansa.
T. Auer kommentoi: Otetaan kohta kerrallaan.
a) Fair enough [selvä se]! Ahvenanmaa ja Karjalan Kannas kuuluivat Suomelle.
b) Stalin halusi turvata Pietarin/Leningradin, jonka tuhoaminen oli sekä Suomen että Saksan tavoite ja siksi Neuvostoliitto esitti 1930-luvun lopulla aluevaihdoksia. Suomi ei suostunut ja menetti koko Kannaksen. Joskus jääräpäisyys on paikallaan, mutta ei välttämättä aina.
c) Kun suomalaiset valtasivat vuoden 1941 hyökkäyksen jälkeen isoja alueita Itä-Karjalasta he pettyivät karvaasti, koska Suomen armeijaa ei otettu vastaan vapauttajina. Suomalaiset perustivat alueelle keskitysleirejä. Ajatus Suur-Suomesta oli fantasian lento, mielikuvitusta.
Kansojen itsemääräämisoikeus on käytännössä aina suhteessa taloudellisiin ja poliittisiin suuntauksiin, kulttuuripolitiikkaan sekä suurvalta- ja geopolitiikkaan. Esimerkiksi Baltian maiden kulttuurinen kulta-aika oli 1960- ja 70-lukujen Neuvostoliitossa. EU-aika on ollut tuhoisaa alueen maille sekä taloudellisesti, sosiaalisesti että kulttuurisesti. Iskulauseet eivät ratkaise vielä mitään, olivat ne kuinka juhlallisia tahansa.
* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *
VUODEN 1967 AAKKOSET
Aleksandrov [-sa'-] Grigori Vasiljevitš (s. 1903)
elokuvaohjaaja, professori
Työskenteli 1920-luvulla Eizenšteinin kanssa. Neuvostoliiton kansantaiteilija vuodesta 1948. Tuottanut elokuvia v:sta 1924. Elokuvannut useita neuvostomusikaaleja.
Aleksandrovin parhaita elokuvia ovat "Iloiset toverit" (1934), "Sirkus" (1936), "Volga - Volga" (1938), "Valoisa polku" (1940) ja "Kevät" (1947).
Huolimatta yltiöpäisyydestään ja karkeasta pilailustaan sekä perinteellisen runollisuuden hyljeksinnästä nämä elokuvat ovat luonteeltaan lyyrisiä.
Aleksandrovin taide liittyy läheisesti kansaan. Hänen elokuviensa päähenkilöt sekä I. Dunajevskin säveltämät laulut ovat saavuttaneet suurta suosiota.
Aleksandrov työskentelee yhdessä vaimonsa, lahjakkaan komediennen Ljubov Orlovan kanssa.
Aleksandrov on Neuvostoliiton - Italian ystävyyden seuran puheenjohtaja. Hän sai valtiopalkinnon [silloin nimellä ’Stalin-palkinto’] vuosina 1941 ja 1950.
* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *
Wikipedia kertoo Grigori Aleksandrovista näin:
Grigori Aleksandrov Vasiljevitš ( pois. Grigori Vasilyevich Alexandrov , Alun Perin Grigori Vasiljevitš Mormonenko, ulos. Grigory VasilevichМормоненко; 23. tammikuuta (J: 10. tammikuuta) 1903 Jekaterinburg – 16. joulukuuta 1983 Moskova) oli venäläinen elokuvaohjaaja, joka teki harvinaisen pitkän uran. Hän aloitti elokuvauransa työskentelemällä Sergei Eišenzteinin kanssa vuosina 1921–1925; yhteistyö huipentui klassikkoonPanssarilaiva Potemkin vuonna 1925. Aleksandrovista tuli Stalininsuosikkiohjaaja. Aleksandrov teki elokuvia vielä yli 70-vuotiaana vuonna 1974.
* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *
J. Stalin Leninistä
LENININ KUOLEMAN JOHDOSTA
Puhe
Neuvostojen II Yleisliittolaisessa edustajakokouksessa tammikuun 26 päivänä 1924
"Maamme seisoo mahtavana kalliona porvarillisten valtioiden keskellä. Aalto toisensa jälkeen vyöryy sitä vasten uhaten hukuttaa ja huuhtoa sen pois. Mutta kallio seisoo yhä järkkymättä paikallaan. Missä on sen voima?"
"Ei yksin omaan siinä, että maamme pysyy pystyssä työväen ja talonpoikien liiton pohjalla, että se olennoi vapaiden kansallisuuksien liittoa ja että sitä puolustaa Punaisen Armeija ja Punaisen Laivastomme mahtava käsi."
"Maamme voima, sen vankkuus, sen lujuus on siinä, että sillä on syvä myötätunto ja horjumaton tuki koko maailman työläisen ja talonpoikain sydämissä."
"Koko maailman työläiset ja talonpojat tahtovat säilyttää Neuvostojen Tasavallan nuolena, jonka toveri Leninin varma käsi on singonnut vihollisten leiriin, tukena omille toiveilleen sorrosta ja riistosta vapautumiseksi, luotettavana majakkana, joka näyttää heille vapautuksen tien."
"He tahtovat sen säilyttää, eivätkä he salli tilanherrain ja kapitalistien tuhota sitä."
"Siinä on meidän voimamme. Siinä on kaikkien maiden työtätekevien voima. Siinä on myös koko maailman porvariston heikkous."
T. Auer kommentoi: tämä on tenhoavaa ja mukaansatempaavaa. Kansainvälinen ulottuvuus on keskeinen tekijä. Neljännesvuosisata tämän puheen jälkeen kommunistit tekivät vallankumouksen Kiinassa.
Marxismi-leninismi oli niin voimallinen liike, että sitä vastaan piti perustaa sotilasliitto NATO ja aloittaa lähes puolivuosisataa kestänyt kylmä sota, jonka aikana länsiliittoutuma aiheutti valtavaa inhimillistä kärsimystä Aasiassa, Afrikassa sekä Keski- ja Etelä-Amerikassa.
Lisäksi sosialismin purkamisen jälkeen maa toisensa on joutunut länsiliittoutuman hampaisiin: Irak, Afganistan, Libya, Jemen, Syyria ja Ukraina.
Hieno sana: olennoida eli ilmentää (”olennoi vapaiden kansallisuuksien liittoa”).
Helsinki 18.7.2016
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti