Neuvostoliitto - osa 77

Neuvostoliitto - osa 77

Hei,

Jatkamme Paasikiven seurassa. Paloittelen näitä pieniin pätkiin. Yritän merkitä mukaan vieraskielisten sanojen suomenkieliset vastineet. Tällä sarjalla on lukijoita eteläisestä Helsingistä Lapin perukoille. Eräs heistä lienee tällä hetkellä Keniassa saakka.

* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *

Paasikivi

Muistiinpanoja Suomen ja Neuvosto-Venäjän rauhanneuvotteluista 1920

10/4 '20

[keskustelu Presidentti Ståhlbergin kanssa]

5.

"Puolalaiset ottavat [sillä tavalla kantaa] rauhansopimukseen, että Venäjän kansalliskokouksen tulee se hyväksyä. Olimme sitä mieltä, että tällainen klausuuli [varaus] voi olla kaksiteräinen miekka. Sillä jos teemme sen ehdoksi, niin sopimuksella ei ole merkitystä, vaan tuleva kansalliskokous voi ruveta sitä arvostelemaan ja hylätä sen."

"Minä: Rauhansopimuksella bolševikkien kanssa on merkitys. Bolševikit ovat tosiasiallisesti Venäjän hallitus, koska heillä ei enää edes ole Venäjän rajojen sisällä mitään vastustajia. Rauhansopimus ja resultaatit [seuraukset] (esim. Itä-Karjalan valtaaminen) on fait accompli [tapahtunut tosiasia], jolla on Venäjän tulevillekin hallituksille merkitys."

"Ståhlberg: [on] Toivottava, [että] me pääsemme Kansainliittoon ilman ehtoja ja silloin Kansainliitto takaa meille meidän alueemme koskemattomuuden."

T. Auer kommentoi: Ståhlbergin ja Paasikiven huomio pätee yhä, sillä jos vaikka EU-sopimuksista annetaan kansalaisille sanansijaa, tulokset saattavat olla tehtyjen sopimusten kannalta ikäviä. Tähän mennessä lähes kaikki kansanäänestykset ovat sujuneet vallanpitäjien näkökulmasta ikävällä tavalla.

T. Auer: eipä ollut Kansainliitosta Suomelle apua. 'Talvisotaa' tutkimme kuitenkin vasta myöhemmin.

* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *

VUODEN 1967 AAKKOSET

Aleksandrov [-sa'-] Boris Aleksandrovitš (s. 1905)

säveltäjä

Neuvostoliiton kansantaitelija vuodesta 1958 sekä kommunistisen puolueen jäsen v:sta 1943. Aleksandr Vasiljevitš Aleksandrovin poika. Puna-armeijan laulu- ja tanssiyhtyeen johtaja. Säveltänyt mm. suositun musiikkikomedian "Häät Malinovkassa". Sai valtionpalkinnon [Stalin-palkinto] vuonna 1950.

Wikipediassa kirjoitetaan hänestä englanniksi (laitoin otteita tämän viestin loppuun).

* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *

J. Stalin Leninistä

LENININ KUOLEMAN JOHDOSTA

Puhe

Neuvostojen II Yleisliittolaisessa edustajakokouksessa tammikuun 26 päivänä 1924

"Proletariaatin diktatuurin kolmas perusta on Punainen Armeijamme, Punainen Laivastomme. Lenin puhui meille usein, että hengähdysaika, jonka olemme valloittaneet kapitalistisilta valtioilta, saattaa osoittautua lyhyeksi."

"Lenin osoitti meille usein, että Punaisen Armeijan lujittaminen ja sen kuntoisuuden parantaminen on yksi tärkeimpiä puolueemme tehtäviä."

"Curzonin uhkavaatimukset ja Saksan kriisiin liittyvät tapahtumat ovat yhä uudelleen vahvistaneet sen, että Lenin oli oikeassa, kuten aina."

"Vannokaamme siis, toverit, ettemme säästä voimiamme lujittaaksemme Punaista Armeijaamme ja Punaista Laivastoamme!"

T. Auer kommentoi: Paasikiven päiväkirjoja lukiessa voi huomata, mitä vastustajat ajattelivat kommunisteista. Se miten asiasta kirjoitettiin julkisuudessa oli aivan erilaista. Lenin ja Stalin eivät olleet väärässä kertoessaan, mitä oli odotettavissa. Politiikassa on aina katsottava mitä vastustaja tekee eikä liikoja mietittävä hän sanoo.

T. Auer: Tuttua tokaisua mukaillen voisi todeta, että jos Leniniä ei olisi, hänet olisi keksittävä. (Voltaire: ”Ellei Jumalaa olisi, hänet pitäisi keksiä.") Pitkäkestoiset poliittiset ja uskonnolliset perinteet tarvitsevat esikuvia ja ihanteita. Ainakin minulle Lenin on mieluisampi kuin mikään Jumala.

* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *

Aikana  maailmansodan , Boris Alexandrov, isänsä, johti yhtye  All-Union  radio konsertteja ja yli 1500  konserttia Front, virallisesti edistää aktiivisesti Venäjän kansanmusiikista ja lauluja Neuvostoliiton säveltäjien ja  kansanmusiikkia vuoksi isänmaallisuuden ja moraali. Tänä aikana Boris harteilleen vastuun lisääminen, koska hänen isänsä sydänsairaus. Sen jälkeen Alexandrov kuoleman vuonna 1946, Boris Alexandrov, poika, lähti seuraamaan isäänsä kuin musiikillinen johtaja varten ensemble .

 

Boris Alexandrov oli säveltäjä, sovittaja, kapellimestari, kriitikko, esittäjän ja opettaja: tärkeä 20. vuosisadan hahmo Venäjän armeija musiikkia. Hän näki koulutukseen ja edistämiseen monia hienoja solisteja. Toisen maailmansodan jälkeen, kokonaisuus johdolla Boris Alexandrov, matkusti ulkomaille kuusikymmentäkahdeksan kertaa ja sai hyvän vastaanoton monissa maissa ympäri  Eurooppaa .  Hän kuljettaa keskeinen ajatus joka ajoi isänsä että kuoro oli keskeinen ensemble, ja että ilman kuoro ei olisi kokonaisuus .

 

Vuonna 1985 hänen 80 vuotta oli julkisesti vietettiin. Alexandrov vihdoin eläkkeelle vuonna 1987. Hän seurasi Igor Agafonnikov samana vuonna,  jossa Anatoly Maltsev kuin ensemble päällikkö. Hän jäi eläkkeelle pääasiallisena johtimen vuonna 1994; hän kuoli samana vuonna ja haudattiin Moskovassa klo Novodevitšin hautausmaa . Hän seurasi Victor Fedorov, kertosäe isäntä vuodesta 1986.    

Hän lisäsi yli 150 uusia teoksia ohjelmistoon, mukaan lukien teoksia säveltäjien paikallista olleissa maissa ensemble. Hän työskenteli elävä Neuvostoliiton säveltäjien, rikastamista sekä teosten ja suorituskykyä. Hän kirjoitti sinfoninen, kammio, instrumentaali, laulu-sinfoninen ja teatteri musiikkia, ja erikoistunut sotilaallista musiikkia. Hän kirjoitti kansallislaulu josta hän sai palkinnon kulttuuriministeriön Neuvostoliiton, ja josta hänet tunnettiin aikalaiset "sotilas-patriootti". Vuonna 1937 hän kirjoitti  operetti  häät Malinovka  joka sisälsi isänmaallinen teemat: vallankumouksellisia, sotilaat, talonpojat ja  kansanmusiikkia . Muita opereteissa kuuluvat  The Girl Barcelonasta  (1942) noin venäläinen partisaanien ja naisten espanjalainen co-taistelija,  My Gyuzel  (1946),  Near You  (1949) ja  sata ja First Wife  (1957). Baletit sisältävät  Nuoret Friendship  ja  Southpaw (1955). Hän myös kirjoitti kantaatteja lukien  Kantaatti puolueen  (1955), oratorio lokakuu sotilas puolustaminen Maailman  (1967),  kirja Isänmaa  (1979), sekä sviitti  Guarding  (1981).

Alexandrov sävelsi laulun " Eläköön meidän State " ( Да  здравствует  нашадержава ) olevan  hymni  että Neuvostoliiton . Se hylättiin kuitenkin, mutta 1943 koostumus (eri sanat) tuli  kansallislaulu  on Transnistrian  1990-luvulla. Kappaletta käytettiin vuonna paraateja Neuvostoliitossa ja käytetään edelleen lopussa voiton päivän paraatit Moskovassa tänään, mukautettu kuin sotilaallinen marssi. Toinen maaliskuu säveltänyt hänelle on "maaliskuu yhteisen Armies".