Neuvostoliiton historia - osa 116

 

Tässä numerossa:

o J.K. Paasikivi

o Juri Žukovin haastattelu - osa 19/24

o J. Stalin -elämänkerta

o vuoden 1967 aakkoset

Stalin tai Lenin

 

* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *

J.K. PAASIKIVEN PÄIVÄKIRJA

 

8/11 1923

 

Päivällisillä Stenrothin luona [Otto Stenroth, senaattori ja pankinjohtaja]

 

Siellä [oli] myös Ruotsin lähettiläs Elmqvist, jonka kanssa minulla oli pitkä kahdenkeskinen keskustelu.

 

Elmqvist:

 

1. Ruotsissa [on] suuri harrastus Suomea kohtaan. Armeijan upseerit ovat puolustusliiton kannalla. Ruotsissa voitaisiin saada paljon aikaan Ruotsin ja Suomen lähestymisen hyväksi.

 

2. Suomen politiikka on ollut huono. "Reunavaltiopolitiikka" [on] huono ja tarkoitukseton. "Mitä hyötyä odotatte konferensseistanne [kokouksistanne] reunavaltioista ja Puolasta ja neuvotteluista niiden kanssa? Menetätte prestigenne [arvovaltanne] alituisilla kokouksilla, joista ei [synny] mitään tulosta." Puolan kautta sekaannutte sen taisteluihin. Viron ja Latvian tulevaisuus [on] huono.

 

3. Ståhlbergin matka Ruotsiin: Kun Ståhlberg ei ole siihen suostunut, sitä tehnyt, on se herättänyt katkeruutta ja kylmentänyt välejä. Ruotsin puolelta mentiin hyvin pitkälle - huolimatta Ahvenanmaan asiasta - kun kuningas kutsui Ståhlbergiä [vierailulle]. Se [kieltäytyminen] loukkasi Ruotsia.

 

Minä selitin Ståhlbergin vastenmielisyyden seremonioita kohtaan.

Elmqvist: Kun Ståhlberg otti presidentin viran, on hän velvollinen täyttämään virkaa seuraavat velvollisuudet.

 

4. Suomi voi kuulua Skandinaviaan, jos se tahtoo. Se kuuluu todellisuudessa Skandinaviaan. [sen] Edellytys [kuitenkin on] historialliset rajat, [Suomen on] luovuttava Itä-Karjalan asiasta. "Finland får ej öfverskatta sin kraft." Myös reunavaltioista [on] luovuttava.

 

Ruotsi antaa Suomelle kannatusta: ensin moraalista ja diplomaattista. Ennen kuin vaara Venäjän puolelta tulee uhkaavaksi, kuluu 20 vuotta, sillä aikaa Suomen asema vahvistuu, sen itsenäisyys katsotaan yhtä selväksi kuin muiden Skandinavian valtioiden.

 

Ruotsissa on harrastusta ja sympatiaa Suomea kohtaan. Ruotsista [on] saatu lainoja. Siellä tunnetaan Suomi.

 

5. Wennolan loru [professori J.H. Vennola] "sekä Skandinaviaan että reunavaltioihin päin" on mahdoton. [se] Ei sovi: joko Ruotsiin tai reunavaltioihin.

 

T. Auer: Suomalaiset eivät osaa päättää kumpia he vihaavat enemmän ruotsalaisia vai venäläisiä. Ehkä siksi he antautuvat niin herkästi Saksan ja Yhdysvaltojen vietäväksi.

 

* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *

UUSI KUVA STALINISTA - JURI ŽUKOVIN HAASTATTELU (19/24)

 

Mutta meillä on pantu istumaan anekdoottien ja surullisen kuuluisien "tähkästen" takia.

- Mutta kaikki unohtavat, että vuonna 1936 kaikki ”tähkästen” takia istuneet (yli 800 tuhatta ihmistä, lähes miljoona) vapautettiin ja heille palautettiin kansalaisoikeudet mukaan lukien ääni- ja vaalioikeus. Ja tässä en voi olla muistuttamatta yhden, koko elämänsä Istran kylän lähellä asuneen vanhan naisen sanoja: "On tarpeen kaivaa ylös Stalin ja laittaa valtaan”. Leukani loksahtivat. "Miksi?" Hän sanoi: "Ennen tiesimme, että istuit otettuasi kolhoosin pellolta porkkanan. Vaikka emme koskaan sulkeneet talojen ovia, meillä ei ollut varkauksia eikä ryöstöjä.” Nykyään kaikki on sallittua, sitä hän tarkoitti. Ymmärtänette, etteivät kaikki ihmiset ole kypsiä siihen, etteivät varastaisi silloin kun on mahdollista varastaa. Ihmisemme on vielä kokematon yhteiskunnallisessa elämässä, hän ei voi mennä ohi jos jotain lojuu huonosti, hän tarvitsee vanhemman, kasvattajan kättä. Muistakaa vuoden 1215 Suuri Magna Carta, joka oli demokratian alkuna Englannissa. Heille se oli tarpeen 600 vuotta, mutta me haluamme kaikki yhdessä päivässä.

Tämä malja

Ja tässä kohtaa alan ymmärtää, kuinka Stalin ei halunnut ottaa itselleen sitä roolia, joka väistämättä johtaa siihen, että monet tulevat kiroamaan hänet, eivät kaikki, mutta monet. Hän kirjoitti kahdesti täysistunnolle eroilmoituksensa: en voi hoitaa tehtävää, en jaksa enää. Tässä on jotain vastaavaa Kristuksen sanojen kanssa, kun hän pyytää Jumalaa ottamaan pois tämän maljan. Jos olisin kirjailija, kirjoittaisin romaanin juuri tästä mielleyhtymästä, kun henkilö tajuaa, että on menossa ristiinnaulittavaksi, turmioon, rikoksiin, mutta sen vuoksi, että toisilla olisi sitten paremmin.

 

* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *

J. Stalin -elämänkerta

 

Tähän aikaan suoritti Stalin suurenmoista vallankumouksellista työtä Taka-Kaukaasiassa. Stalinin johdolla teki Venäjän Sosialidemokraattisen Työväenpuolueen  Kaukaasian liiton bolševistinen IV konferenssi (marraskuussa v. 1905) päätöksen taistelun voimistuttamisesta aseellisen kapinan valmistamiseksi ja suorittamiseksi, tsaarin Duuman boikoteeraamiseksi [kieltäytymällä osallistumasta ja siten tehdä mahdottomaksi], työläisten ja talonpoikain vallankumouksellisten järjestöjen – työväen edustajain neuvostojen, lakkokomiteain ja vallankumouksellisten talonpoikaiskomiteain kehittämiseksi ja lujittamiseksi.

 

Järkähtämättä valmensi hän työläisiä ratkaisevaan taisteluun itsevaltiutta vastaan. Vallankumouspalon loimu levisi yli koko Taka-Kaukaasian. Jo puolueen III edustajakokous Leninin ehdottamassa päätöslauselmassa ”Kaukaasian tapahtumain johdosta” toi erikoisesti esille Taka-Kaukaasian bolševististen järjestöjen toiminnan ”puolueemme kaikkein taistelutarmoisimpana järjestönä” ja kutsui koko puoluetta tukemaan niitä kaikin voimin.

 

 

* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *

VUODEN 1967 AAKKOSET

 

Anit VAS KOV [-ni'-], Nikolain Nikolajevit SAA  (1885-1964),

patologia.

 

Neuvostoliiton tiedeakatemian jäsen vuodesta 1939, lääketieteellisen akatemian jäsen V:sta 1944, sen esimies 1946-53. Berliinin tiedeakatemian kirjeenvaihtajajäsen, Tshekkoslovakian lääketieteellisen seuran kunniajäsen.

 

Anitškovin aterokleroositutkimukset ovat laajalti tunnettuja.

 

Teoksia: "Uusia tutkimuksia aterokleroosin patologiasta ja etiologiasta" (1915), "Aterokleroosin luonne ja synty" (1925), "Kokeellisesti aikaansaatu aterokleroosi eläimissä" (1933).

 

Selvitti retikulo-endoteelijärjestelmän teoriaa (teos 1930) sekä infektiopatologian ja autoinfektion ongelmia.

 

Sain Neuvostoliiton valtiopalkinnon [silloin nimellä Stalin-palkinto] 1942.

 

* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *

Stalin LENINISTÄ

 

Puhe Kremlin kurssilaisten illanvietossa tammikuun 28 päivänä 1924

 

EI PIDÄ VALITELLA

 

Toisen kerran kohtasin Leninin vuonna 1906 puolueemme Tukholman edustajakokouksessa. On tunnettua, että tuossa kokouksessa bolševikit jäivät vähemmistöksi ja kärsivät tappion. Silloin näin ensi kertaa Leninin voitetun osassa. Hän ei ollut hitustakaan niiden johtajain kaltainen, jotka valittelevat ja masentuvat tappion jälkeen. Päinvastoin, tappio sai Leninin keskittämään tarmonsa ja innostamaan kannattajiaan uusiin taisteluihin, tulevaan voittoon.

 

Minä puhun Leninin tappiosta. Mutta millainen tappio se oli? Riitti, kun näki Leninin vastustajat, Tukholman edustajakokouksen voittajat - Plahenovin, Axelrodin, Martovin ja muut: he muistuttivat hyvin vähän todellisia voittajia, sillä menševismin säälimättömässä arvostelussaan Lenin ei ollut jättänyt heihin, kuten sanotaan, ainoatakaan ehjää paikkaa.

 

Muistan, kuinka me, bolševikkiedustajat, yhteen joukkoon kerääntyneinä katsoimme Leniniin kysyen häneltä neuvoa. Joidenkin edustajien puheissa kuulsi väsymys ja alakuloisuus. Muistan, kuinka Lenin vastaukseksi tuollaisiin puheisiin sanoi purevasti hampaittensa välistä: "Älkää valitelko, toverit, me voitamme varmasti, sillä me olemme oikeassa". Viha valittelevia intelligenttejä kohtaan, luottamus omiin voimiin ja usko voittoon - siitä puhui Lenin silloin meille. Tuntui, että bolševikkien tappio oli tilapäinen, että bolševikkien täytyy voittaa lähitulevaisuudessa.

 

"Ei pidä valitella tappion johdosta" - se on juuri se erikoisuus Leninin toiminnassa, joka auttoi häntä liittämään lujasti ympärilleen loppuun saakka uskollisten ja voimiinsa luottavan armeijan.

 

T. Auer: Nämä ohjeet pätisivät myös vaikka jalkapalloseuran johtamisessa. Ensin tehdään seikkaperäinen arvio ongelmista ja olosuhteista. Sitten arvioidaan yhtä seikkaperäisesti vaihtoehtoinen toimintamalli. Seuraavaksi mietitään kuinka tavoitteisiin päästään ja minkälaisella joukkueella se saavutetaan. Itse tehtävä suoritetaan joustavasti ja kylmän rauhallisesti antamatta pelkureiden ja vätysten johtaa joukkuetta harhaan. Joukkueen johdon näkemys ja usko heijastuvat jokaisen pelaajan toiminnassa. Lenin oli todellinen Moskovan Dynamo.

 

* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *

Helsinki 14.11.2016