Ranskan presidentinvaalien esivaalit ovat parhaillaan käynnissä. Ennakkosuosikeiksi ovat nousseet entinen pääministeri, Venäjä-myönteiseksi luonnehdittu keskustaoikeistolainen François Fillon(44 %), entinen pääministeri, republikaani Alain Juppé (28 %) sekä entinen presidentti Nicolas Sarkozy (20 %), uutisoi EuObserver.
Brittilehti The Independent kertoo Kansallisen Rintaman johtajan Marine Le Penin pärjäävän hyvin mielipidetiedusteluissa ja että Le Pen olisi ohittanut Sarkozyn presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella.
Jos vaalissa joku ehdokkaista saa enemmistön eli yli puolet annetuista äänistä, hän tulee valituksi. Mikäli kukaan ehdokkaista ei pääse tähän tavoitteeseen, kahden viikon kuluttua ensimmäisestä vaalista suoritetaan vaalien toinen kierros.
Toisella kierroksella voivat olla ehdokkaina kaksi ensimmäisellä kierroksella eniten ääniä saanutta ehdokasta. Toisella kierroksella enemmistön äänistä saanut tulee valituksi.
Ranskan vaalijärjestelmä poikkeaa suomalaisesta. Äänioikeutettujen tulee rekisteröityä etukäteen voidakseen äänestää.
Ennakkoäänestyksiä ei järjestetä, vaan äänestys tapahtuu vaalipäivänä. Vaalien jälkeen äänestysaktiivisuus lasketaan Ranskassa kirjautuneista äänestäjistä eikä koko äänioikeutetusta väestöstä. Jotta saisi oikean käsityksen äänestysaktiivisuudesta, joutuu itse lisäämään laskutoimituksiin äänestämättä jättäneet äänioikeutetut. Käytännössä äänestysaktiivisuus sijoittuu sekä parlamentti- että presidentinvaaleissa 50 prosentin tuntumaan tai alle.
Hallitus kootaan presidentinvaalien yhteydessä eikä parlamenttivaalien yhteydessä.
Kommentti:
The Independent varoittelee globaalin populismin kasvusta, mutta ei pidä todennäköisenä Marine Le Penin nousua presidentiksi. Lehti ei kuitenkaan tarjoa analyysia pelkäämänsä globaalin populismin kasvun syistä.
Todennäköisin syy ns. globaalin populismin kasvulle on uusliberaalin politiikan tuottama eriarvoisuus. Erot varallisuudessa ja hyvinvoinnissa ovat kasvaneet paitsi maiden, myös yksilöiden välillä. Uskonnollinen, poliittinen, taloudellinen ja ideologinen ekstremismi ovat lisääntyneet kaikkialla. Kylkiäisenä olemme saaneet muukalaisvihaa, suvaitsemattomuutta, konflikteja, nälkää, köyhyyttä ja työttömyyttä. Uusliberalismi on tuottanut omat vihollisensa mutta ei halua, että uusliberalin ideologian osuus globaalin populismin kasvussa nostetaan esiin julkiseen keskusteluun. Ilmiö näkyy mm. suvaitsevaiston suvaitsemattomuutena niitä kohtaan, jotka yrittävät tuoda syy-seuraussuhteita esiin. Puheen sisältöön ei tarvitse reagoida, jos sen pystyy leimaamaaan edes jotenkin uskottavasti vihapuheeksi.
Fillonin nousu ennakkosuosikiksi vaikuttaisi olevan samaa jatkumoa Brexitin sekä Yhdysvaltain, Bulgarian ja Moldovan presidentinvaalien kanssa.
François Fillon saanee kannatusta Ranskan maaseudulta vaadittuaan Venäjän vastaisten talouspakotteiden lakkauttamista, joista viljelijät ja elintarviketuottajat kautta Euroopan unionin ovat kärsineet. Fillon on myös sanonut, että on naurettavaa kuvata Venäjän federaation presidentti Vladimir Putin hirviöksi kädet täynnä verta, ja että Venäjä on arvokas liittolainen taistelussa ISIS-terroristijärjestöä vastaan.
Riikka Söyring

Lähteet

The Independent (20.11.2016): Marine Le Pen takes huge lead over Nicolas Sarkozy in French first round presidential election poll http://www.independent.co.uk/news/world/europe/marine-le-pen-poll-election-odds-latest-french-presidential-lead-sarkozy-a7428126.html
EuObserver (21.11.2016): Fillon leads French right primary as Sarkozy falls https://euobserver.com/political/135969