Venäjän talous porskuttaa - Suomen kannattamat talouspakotteet riekaleina

He luulivat, että 'Venäjän karhu' on ajettu nurkkaan. Kokoomuksen voitonriemuinen pääministeri Alexander Stubb julisti suurella suullansa viime joulukuussa, että 'Venäjän talous on kaaoksessa'. Mutta kuinka kävikään? Talousblogi: Jon Hellevig 21.4.2014, Verkkomedia.org Venäjän talous porskuttaa - Suomen kannattamat talouspakotteet riekaleina Mutta koko joukko hyviä uutisia Venäjän taloudesta sai Moskovassa toimivan suomalaisen liikemiehen sutkauttamaan, että ”näyttää kyllä enemmin siltä, että pakotteet ovat riekaleina ja Kokoomus kaaoksessa”. http://www.taloussanomat.fi/politiikka/2014/12/20/stubb-ykkosaamussa-venajan-talous-on-kaaoksessa/201417498/12 Yhä useammat sijoittajat ja analyytikot tuntuvat ajattelevan samalla tavalla, kuten Newsweek ja Bloomberg. Lue myös: Newsweek yllättynyt: Putin oli oikeassa luottaessaan Venäjän talouteen Venäjän talousluvut osoittavat elpymisen Rupla on vahvistunut 25 % dollaria vastaan tammikuun lopusta, jolloin kurssi oli ennätyksellisen alhaalla. Venäjän pörssien indeksit MOEX ja RTS ovat nousseet vastaavasti 16 % ja 11 % vuoden 2015 ensimmäisen vuosineljänneksen aikana. Bloombergin lukujen mukaan, noin 78 prosenttia MICEX -indeksissä olevista venäläisistä yhtiöistä kasvattivat viime vuoden viimeisen kvartaalin aikana myyntiään enemmän kuin muut vastaavat kehittyvien markkinoiden yhtiöt ja olivat vastaavsti niitä kannattavampia.  Uusimmat talousluvut osoittavat laajamittaista elpymistä kaikilla pääindikaattoreilla mitattuna. Ensimmäisen kvartaalin teollisuustuotanto yllätti analyytikot kun pudotusta oli vain vaivaiset 0,4 % verrattuna vuoden takaiseen lukuun. Tätä kannatta verrata Suomen huimaan 5.1 %:in teollisuustuotannon  laskuun (tammi-helmikuussa).  Näyttää siltä, että pakotteet kolahtavat bumerangin tavoin Kokoomuksen pakote-kiimaiseen Suomeen.  Venäjän teollisuustuotannon voidaan odottaa ajan kanssa vain paranevan. Pakotteitten alkaessa välitön isku kohdistui vuoden ensimmäiseen kvartaaliin. Nyt Venäjän talous on jo paremmin sopeutunut, ja vuoden edetessä voimme odottaa yhä parempaa kun uusi tuonnin korvaava teollisuus pääsee käyntiin. Kuluvan ja seuraavien vuosien aikana on myös odotettavissa, että Venäjän mittavat teollisuuden kehitysohjelmat alkavat tuottaa tulosta samoin kuin myös laajat infrastruktuuri- ja teollisuusinvestoinnit sekä Venäjän Kiinan ja muitten aasialaisten maitten kanssa solmitut investointi- ja kauppasopimukset. Vahvat teollisuustuotannon luvut korreloivat hyvän työllisyystilanteen kanssa, työttömyyden ollessa vain 5,8%. Myös Venäjän elintärkeä kauppataseen ylijäämä on pakotteista huolimatta kasvussa, kun tuonnin vähentyminen noin kolmanneksella on enemmän kuin kompensoinut öljyviennin heikenneen dollarimääräisen arvon. Valuuttapako oli kertarysäys Länsimaiset analyytikot kuten Anders Aslund ja Paul Krugman nostivat joulukuussa suuren hälinän kuvitellusta Venäjän valuuttavarannon hupenemisesta, joka seuraisi ennustettua pääomapakoa kun venäläiset yhtiöt olisivat helisemässä ulkomaisten velkojensa maksujen kanssa. Arvostelin jo silloin Aslundin ja Krugmanin sepustuksia, ja voin todeta että olin oikeassa, velkaongelma on poistunut ja valuuttavarannot ovat tasapainottuneet $355 miljardin luokkaan (vähennystä noin 25 prosenttia). Talousanalyytikko Elliott Auckland kertoi Moskovassa keskiviikkona 15. huhtikuuta pidetyssä talousseminaarissa, että oikeasti tätä reservien supistumista ei pidä käsitellä pääomapakona, vaan pikemminkin velkavivun vähentymisenä, kun venäläiset yhtiöt lyhensivät ulkomaisia lainojansa uusimatta vastaavia eriä. Aucklandin mukaan tämä oli kertaluontoinen ongelma, eikä näin massiivisia lyhennyksiä ole enää odotettavissa.  Tämä osittain selittää ruplan vahvuuden, mutta ruplan arvonnousua on ruokkinut myös korkea korkokanta. Taistelussaan inflaatiota vastaan Venäjän keskuspankki nosti ohjauskorkonsa 17% tasolle, ja tällä hetkellä ylläpitää ohjauskorkoa 14%. Kuitenkin koron odotetaan laskevan pian, koska viikoittainen inflaatiomittari näytti keskiviikkona huomattavan laskun 0,1% tasolle. Tämä luku ennustaa vuosittaisen inflaatiovauhdin olevan kriisiä edeltävällä tasolla, eli 6 - 7% (siis ennustettu inflaatio seuraville 12 kk:lle). Näillä näkymin on odotettavissa, että ohjauskorko pian putoaa 12%:in tasolle, ja vuoden lopussa – ehkä jopa 8%:iin.   Koron lasku piristää taloutta ja normalisoi tilanteen, kun elinkeinoelämän, kiinteistökaupan ja kulutusmarkkinoiden rahoittaminen käynnistyy uudelleen. Matalampi korko tulee myös heikentämään ruplan kurssia, joka on vahvistunut jo liiaksikin.   Näiden lukujen valossa ei ole niin tärkeää, mikä tulee olemaan varsinainen BKT:n kasvuluku tänä vuonna; tämä voi olla -3% ja 0% välissä. Olipa se mikä tahansa luku näissä rajoissa, tämä on hyvä suoritus huomioiden, että Suomen ja varsinkin kokoomuksen kannattamien Venäjä-pakotteitten oli määrä täydellisesti tuhota Venäjän talous. Kieltämättä Venäjä on joutunut vastaamaan ennenkuulumattomaan taloudelliseen haasteeseen pakotteitten ja öljyn hinnan romahduksen myötä. Harva kuitenkin osasi odottaa Venäjältä moista sitkeyttä ja immuniteettiä pakotteille. Jatkossa Kokoomus ja koko Länsi saavat lyödä päätänsä seinään pakotteidensa kanssa minkä kerkeevät, mutta Venäjän talous kestää. Kokoomus ja länsimaat ovat oman propagandansa vankeja kärsiessään tämän murskatappion pakotesodassa. Ei olisi Stubbin pitänyt uskoa läntisestä propagandasta omaksumiansa väittämiä, että Venäjä ei muka tuottaisi mitään ja että se olisi täydellisesti riippuvainen öljyn ja kaasun viennistä, kuten Stubb sanoi: ”Venäjän talous on syöksyssä, koska se ei ole modernisoinut talouttaan kylmän sodan jälkeen”.   http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1421984115131.html Länsimaat eivät olisi ryhtyneet päättömään pakote-sotaan jos he olisivat vaivautuneet selvittämään mikä on Venäjän talouden todellinen tila. Oikeatakin tietoa oli saatavilla, kuten käy ilmi tästä joulukuussa julkaistusta Venäjän talouden tutkimuksesta. Jon Hellevig Toimitus @ 21.4.2015 22:22