Haastajapuolueiden tunnelmia 'endgame-vaalien' jälkeen: Muutos tulossa viiveellä ja rytinällä | |
Haastajapuolueista ei yksikään yltänyt kansanedustajapaikkoihin. Mitä puolueissa ajatellaan vaalipäivän jälkeen krapula-maanantaina kun suomalaisten äänet ohjautuivat jälleen pitkälti 'samoille naamoille' ja toisiaan toistaville eduskuntapuolueille?
Toimittaja: Janus Putkonen
20.4.2015, Verkkomedia.org
Haastajapuolueiden tunnelmia 'endgame-vaalien' jälkeen: Muutos tulossa viiveellä ja rytinällä
Keräsin puolueiden tunnelmia Verkkomedialle lähetetyistä tiedotteista ja puolueiden kotisivuilla 20.4. julkaistuista kirjoituksista.
Hylätty äänestyslipuke su 19.4. äänestyksessä, mutta miksi? Tuukka Virtaperko ja Susan Virkkala ovat käyneet katsomassa hylättyjä ääniä: katso kuvia!
STP: Lyhyt vaaliarvio 2015
Vaalien tulos vahvistaa Ktp:n ennen vaaleja tekemän arvion, jonka mukaan harjoitetun oikeistopolitiikan peruslinjaan ei tule muutosta. Suurella rahalla ja verovaroilla kustannetulla puoluetuella vaalipropagandaa levittäneet eduskuntapuolueet jatkavat vain eri kokoonpanolla vallassa ja uudessa hallituksessa.
Vaalien voittaja Keskusta on vaatinut jo etukäteen laajan yhteiskuntasopimuksen solmimista. Sopimuksen avulla jatketaan kuri- ja leikkauspolitiikkaa tarkoituksena alentaa palkkoja, rajoittaa lakko-oikeutta, leikata työttömyysturvaa sekä sosiaali- ja terveydenhoitoa ja leikata eläkkeet. Suunnitelmissa on myös työtätekevien palkka- ja kulutusverojen kiristäminen.
Kuri- ja leikkauspolitiikan tavoitteena on maksattaa jo kahdeksatta vuotta jatkuneen kapitalismin kriisin ja kapitalistisen talousjärjestelmän laman seuraukset koko työväenluokalla.
Vasemmistopuolueet menettivät vuoden 2011 eduskuntavaaleista yli satatuhatta ääntä. Suurimman, lähes murskatappion kärsivät Sdp ja Vasemmistoliitto. Näin äänestäjät tuomitsivat molempien eduskuntapuolueiden Kataisen ja Stubbin oikeistohallituksiin osallistumisen.
Myös Kommunistinen työväenpuolue menetti muiden eduskunnan ulkopuolisten vasemmistopuolueiden tavoin kannatustaan. Ktp:n kommunistit pystyivät silti lisäämään yhteyksiään työtätekevien keskuudessa ja hankkimaan uusia jäseniä puolueen vahvistamiseksi.
Ktp on työväenluokan marxilais-leniniläinen puolue, jonka toiminnan perusta on kaikkien työväen ihmisten oikeuksien ja elämisen ehtojen puolustaminen. Tällä tiellä jatkamme eteenpäin. Kokoamme työväen ihmisiä toimintaan Suomen irrottamiseksi EUsta, eurosta ja Natosta! Kansallistamisen politiikalla työtä, toimeentuloa ja rauhaa, jotka ovat perusta sosialismin rakennustyölle.
Kommunistinen työväenpuolue
IPU kiittää kasvaneesta tuesta ja jatkaa työtä
Lämmin kiitos kaikille Itsenäisyyspuolueen äänestäjille, tukijoille ja ehdokkaille. IPU sai eduskuntavaaleissa 0,5 prosenttia äänistä. Suunta on oikea, kun äänimäärä kasvoi yli kymmenellä tuhannella.
IPU:n ehdokkaat ja tukijat tekivät talkoilla hienon vaalityön. Eduskuntaan nousun esteenä ei enää niinkään ollut puolueen tuntemattomuus, kuin ”ääni menee hukkaan” –mielikuvan voima. Sitä on vahvistettu, kun haastajapuolueita on syrjitty valtamediassa.
Aika on kuitenkin IPU:n puolella. Politiikan suunnan muuttamisen tarve ei ole kadonnut mihinkään. Vaalitulos lienee pettymys monelle IPU:n vaalityössä olleelle. Palautteen ydin on kuitenkin voimakkaassa vetoomuksessa, että työn täytyy jatkua. Ja se jatkuu.
Aika ei ollut vielä riittävän kypsä IPU:n läpimurrolle. Se kuitenkin kypsyy, kun eurovetoinen politiikka tuo lisää lunta monien suomalaisten tupaan. Odotettavissa on leikkauspolitiikan jatkumista ja EU:n vallan kasvua.
Suomessa on ollut tapana tehdä suuria muutoksia viiveellä ja rytinällä. Tällaista tulevaisuutta nähty vaalitulos enteilee.
Antti Pesonen, Itsenäisyyspuolueen puheenjohtaja
SKP: Vaalitulos haastaa toimintaan AY- ja kansalaisliikkeissä
"Saatu vaalitulos on etenkin vasemmiston näkökulmasta kuluvan hallituskauden politiikan täystyrmäys", toteaa SKP:n pääsihteeri Heikki Ketoharju blogitekstissään.
Keskustan, Perussuomalaisten ja Kokoomuksen voitto kuvastaa sitä, kenen kannatukseen kokoomusjohtoisen hallituksen politiikka eniten vaikuttaa: vasemmistopuolueiden tulokset eivät kohenneet, koska poliittinen vaihtoehdottomuus on niin syvällä ilmapiirissämme ja koska leikkauspolitiikka on jatkunut niin pitkään. Vasemmiston kannattajakunta jäi kotiin tai äänesti pettyneenä ja protestiksi jotain muita puolueita – esimerkiksi Perussuomalaisia.
"Vaikkapa ajatus EU:n kurisopimuksista konkreettisina elvyttävän politiikan esteinä jäi useimmiten keskustelun ulkopuolelle", Ketoharju toteaa. "Tuntui kuin jo pelkkä vasemmistolaisten ajatusten ajatteleminenkin olisi ollut monen mielestä turhaa, epärealistista tai jollain tapaa haitallista."
Oikeistolainen ilmapiiri heijastui Ketoharjun mielestä myös SKP:n vaalimenestykseen.
"Myös meillä kommunisteilla on hankaluuksia uskoa muutoksen mahdollisuuteen, mikä heijastui jo ehdokasasettelussa sekä kampanjointi-innon alenemisena – ei pelkästään vaaleissa, vaan muissakin poliittisissa kamppailuissa, joissa yhä helpompi on ottaa passiivisen sivustaseuraajan asema aktiivisen tekijän roolin sijaan."
Poliittisesti SKP:n on nyt kyettävä nostamaan isot kysymykset tulonjaosta ja EU:n perimmäisestä luonteesta keskustelun keskiöön. Meidän on pidettävä tiukasti mukana kansainvälinen näkökulma: kansallismieliseen ajatteluun ei saa alistua. Tarvitaan terävämpää otetta politiikan keskeisiin kysymyksiin, ja konkreettista osaamista.
Suomen Kommunistinen puolue
Muutos 2011 - blogisti: "Millainen hallituksen tulisi olla"
Vaalit olivat pettymys. Yksikään uusi puolue ei päässyt eduskuntaan, vaikka odotukset olivat korkealla. Kansalaiset ilmeisesti ovat jotakuinkin tyytyväisiä nykyiseen politiikkaan.
Hallituskokoonpanosta minulla ei paljon mielipiteitä ole, koska samanlaista suljettujen ovien takana kansan tahdon vastaisten päätösten tekemistä se tulee olemaan, vaikka mitkä puolueet siellä olisivat, koska Suomessa ei ole käytössä Sveitsin mallista suoraa demokratiaa, jolla saisi edustajat ruotuun.
Sen sijaan sen koosta minulla on mielipide, ja se on, että sen tulee olla vähemmistöhallitus. Tätä olen argumentoinut seuraavassa kirjoituksessani: http://mikkomerikivi.org/blogi/suomi-tarvitsee-v-hemmist-hallituksen
Jos kuitenkin minun tämänhetkistä mielipidettäni kysytään, niin se olisi, että kahden eniten paikkoja saavan puolueen, Keskustan (49 paikkaa) ja Perussuomalaisten (38), olisi hyvä saada hallituspaikka palkkiona onnistumisestaan. Mikäli katsotaan, että pelkästään nämä muodostaisivat liian huteran hallituksen, voidaan mukaan ottaa jokin pienempi puolue, jolla 99 kansanedustajan raja ei ylity.
Tällaisia olisivat Kristillisdemokraatit (5 paikkaa), RKP (9 paikkaa) ja Vasemmistoliitto (12 paikkaa). Vaikka sitä, miten hyvin ihmiset pystyvät tekemään yhteistyötä keskenään onkin hankala ulkopuolisen arvioida, niin olen lukenut uutisista, että Perussuomalaiset eivät välttämättä hyväksyisi ainakaan RKP:tä mukaan hallitukseen. Tämän putoaminen vaihtoehdoista olisi minunkin mieleeni, sillä ehkä sitten vihdoin pääsisimme eroon pakkoruotsista.
Mikko Merikivi, Muutos-puolueen blogikirjoitus 20.4.
Toimittajan komentti: "Uskottava vai epäuskottava vaalitulos?"
Sosiaalinen media on maanantaina täyttynyt keskustelusta mahdollisesta äänilaskennan vaalivilpistä ja epäuskottavan heikko haastajapuolueiden menestys on kirvoittanut kansalaisten tunnelmia. Itsekin koin hämmentyneen reaktion tuloksen nähtyäni ja koin sen epäuskottavaksi. Mutta mitä faktaa epäilyille on löydettäväksi?
Facebookissa on avattu maanantaina uusi keskusteluyhteys vaalivilppiä epäileville, josta voit seurata asiasta käytävää keskustelua: https://www.facebook.com/groups/439327986237353/
Näin ollen aiunakaan kaikilla tahoilla ilmoitettua vaalitulosta ei olla valmiita hyväksymäänm pureskelematta ja julki on tuotu jo runsaasti kysymyksiä herättänyttä materiaalia. Useissa yhteyksissä varsinkin Tieto Oy:n rooli maamme demokratiassa on kyseenalaistettu Goldman Sachs omistuksineen. Lisäksi mietityttää mm. ennakkoäänien laskenta ja lipukkeiden hylkäämiset.
Mm. MV-lehti on julkaissut jo sarjan artikkeleita vaalitapahtumien outouksista. Yksikään puolue ei ainakaan toistaiseksi ole ilmoittanut vaalituloksen hylkäämisestä. Luottamuksesta on syytä keskustella täydellä vakavuudella, koska tulokset näyttää palvelevan yksin konsensusta.
Janus Putkonen
|
tiistai 21. huhtikuuta 2015
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti