Suomi, TTIP-sopimus ja eräänlainen maailmanhallitus

Artikkelin aiheena on Transatlanttinen kauppa- ja investointikumppanuus eli sopimus EU:n ja Yhdysvaltojen välisestä kauppa- ja investointikumppanuudesta (TTIP). Tätä sopimusta esitellään välineeksi kaupan vapauttamiseksi, turhan byrokratian poistamiseksi ja sääntelyn joustavuuden lisäämiseksi.   Toimittaja: Markku Juutinen 16.5.2015, Verkkomedia.org Suomi, TTIP-sopimus ja eräänlainen maailmanhallitus  Edistykselliseltä kuulostavia sanoja, mutta kuinka asia on todellisuudessa?   TTIP:sä on runsaasti ongelmia Oikeastaan sana ”ongelma” on tässä yhteydessä liian aneemisesti. TTIP on toteutuessaan katastrofi, jota pyrimme tietyiltä osin avaamaan tässä artikkelissa. Tämä luhistuminen ei tietenkään tarkoittaisi eliittiä. Neuvotteluprosessi liikuttaa kansaa, sillä kysymyksessä on julkiset palvelut, energiantuotanto, Euroopan unioniin ja sen yksityisiin valtioihin kytkeytyvä lainsäädäntö, raaka-aineet ja elintarvikkeet. Muitakin otsakkeita varmasti löytyy. Sopimuksen syntyprosessi muodostaa jo yhden hyvin vakavan dilemman, koska neuvotteluiden etenemisestä vaietaan ja niitä käydään suljettujen ovien sisäpuolella. Kaikki eivät näe TTIP:tä mörkönä Julkisessa keskustelussa ei tuoda selvästi esille TTIP-sopimuksen haittavaikutuksia. Asioita tarkastellaan ominaisuuksiltaan useiden eri prosessien valossa ja vain muutamat asiantuntijat esittävät vain tietyistä TTIP:n alueista kriittisen näkökannan. Arvostelun kohteena on olut esimerkiksi välimiesoikeudet. Esimerkiksi Euroopan komissio, Suomen poliittinen johto ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) ovat ryhmiä, jotka kuvittelevat sopimuksen tuovan talouskasvua ja edistävän työllistymistä. Positiivisesti ajattelevien mukaan EU:n ja Amerikan Yhdysvaltojen välinen liiketoiminta kasvaisi voimassa olevien kaupan pidäkkeiden purkamisella. Näin eliminoitaisiin kustannuksia sekä avattaisiin uusia markkinoita elinkeinoelämän elvyttämiseksi ja hyvinvoinnin parantamiseksi. Näin ajatellen TTIP-sopimus kuorrutetaan julkisuudessa näyttämään taloudellisesti hyödylliseltä EU:n ja Yhdysvaltojen kansalaisille. [1] Lisäksi sopimuksella uskotaan nopeuttavan ja selkiyttävän EU:n ja Yhdysvaltain välisistä sijoitusoperointia ja rahoitusmarkkinoiden toimintaa. Kuitenkin TTIP on painajainen Elintaso tuskin lisääntyy ja jos talous kasvaa, niin se ei hyödynnä kaikkia. Vaikka yllä esitetyt uudistukset osittain toteutuisivat, eivät ne kuitenkaan hyödyntäisi kotitalouksia ja julkisiantalouksia, vaan hedelmät varisisivat jättikorporaatioiden ja sijoittajien koriin. Eikä vapauden menettämistä voida korvata taloudellisella hyödyllä ja tuskin muillakaan tavoilla. Euroopan komission laskelmien mukaa TTIP-sopimuksen aikaansaama hyöty olisi Euroopassa 120 miljardia, Yhdysvalloissa 90 ja muissa osissa maailmaa 100 miljardia euroa vuodessa. Mutta esimerkiksi Kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi ei hyväksy näitä laskelmia ja pitää niitä kiistanalaisena. [2] Kilpailu markkinoista litistää pienemmät yrittäjät. Aikaisemmissa vapaakauppasopimuksissa markkinoille on asetettu rajoitteita. Esimerkiksi GATS-sopimuksen (palvelukauppa) kohdalla globaaleille markkinoille pääseminen ja kansallinen kohtelu määriteltiin ”positiiviseen listaan” eli kauppa vapautettiin näiden jäsenmaiden itse laatimien listojen mukaisesti. [3] Mutta TTIP-sopimuksessa ei ole laisinkaan sen kaltaisia rajoituksia kuin esimerkiksi GATS:n positiivinen listaus. TTIP:n kohdalla kauppaa koskevat rajoitteet minimoitaisiin ja siten mahdollisesti kaupan rajoitteet kirjattaisiin sopimukseen erityisinä poikkeuksina ns. ”negatiiviseen listaan”. [4] TTIP-sopimus tulisi olemaan Uuden maailmanjärjestyksen totalitäärinen investoijien ja suurkorporaatioiden etuvartio, joka survoisi jalkoihinsa kaikki pienemmät yritykset ja samalla kaventaisit yksityisten valtioiden suvereniteetista asemaa. Geenimuuntelu (GMO), ympäristöuhat ja välimiesoikeus Yhtenä uhkakuvana TTIP-sopimuksessa olisi GM-tuotteet. Esimerkiksi USA:ssa viljellään soijapapuja, joiden geneettisen mallin omistaa 90-prosenttisesti biotekniikkajätti Monsanto. Korkeiden proteiinipitoisuuksien vuoksi näitä papuja käytetään myös Euroopan karjataloudessa. Monsanto on tehnyt niin tehokasta lobbausta, että biotekniikkayritykset ovat saaneet omat säätelyvaatimuksensa sallituksi Yhdysvalloissa. [5] GM-tuotteiden käyttämisestä voi koitua odottamattomia, hyvin haitallisia yllätyksiä terveydelle ja ympäristölle. Lyhyesti sanoen TTIP:n tavoitteena näyttää olevan globaalien suuryritysten ja sijoittajien diktatuurinen asema, joka jättää yksityisten ihmisten ja valtioiden tarpeet ja itsenäisyyden varjoonsa.  TTIP-sopimuksen supistaessa tuntuvasti valtioiden oikeutta ja kyvykkyyttä puuttua kaupankäyntiin kansalaisten tai ympäristön suojelemiseksi, tarkoittaa se silloin yhtiöiden ja sijoittajien valtaa ihmisoikeuksien sekä ekologisen kestävyyden edellä (CEO 2013).  Välimiesoikeus on investointisuojan takaajana. Välimiesoikeudessa kansallisen oikeusjärjestelmän rinnalle perustetaan kansainvälinen oikeusjärjestelmä, jossa asiat hyväksytään vain jälkimmäisen oikeus-systeemin päätöksillä. Välimiesoikeuksien turvaaman investointisuojan kannalta TTIP-sopimuksessa ei ole kysymyksessä EU:n ja Yhdysvaltojen välisestä ongelmasta. Sitä vastoin kyseessä on kansainvälisen pääoman, sijoittajapääoman, vahvojen kansainvälisten taloudellisten toimijoiden ja julkisen vallan sekä Yhdysvaltalaisen että Eurooppalaisen julkisen vallan välisestä ristiriidasta. [6] Lisäksi terveydenhuoltojärjestelmä jäädytettäisiin nykyiseen muotoonsa ja kaikki siihen lisättävät uudistukset olisivat ulkomaisten investoijien kontrollissa. [6]  Slovakian valtion ja hollantilaisen vakuutusyhtiö Achmean välinen juttu osoittaa kuinka investointisuoja voisi vastaavasti tulla vaikuttamaan esimerkiksi Suomessa terveydenhuoltoalalla. [6] Hiukan selvitystä mainitusta Slovakian tapauksesta: 23.5.2013 luxemburgilainen tuomioistuin jäädytti noin 30 miljoonan euron arvosta Slovakian valtion luxemburgilaisissa pankeissa olevia varoja. Siten pantiin täytäntöön hollantilaisen vakuutusyhtiö Achmean kannetta koskeva kansainvälisen välitystuomioistuimen päätös. Sen perusteella Slovakia oli määrätty maksamaan Achmealle korvauksia voitosta, joka yhtiöltä jäi saamatta maan terveydenhuoltolainsäädäntöön tehtyjen muutosten vuoksi. Suurimmat yksityiset lääkärikeskukset – Mehiläinen, Attendo ja Terveystalo – ovat ulkomaisessa omistuksessa. Näiden yhdysvaltalaiset omistajat tulisivat saamaan merkittävän roolin valmisteltaessa säädöksiä, joilla puututtaisiin lääkärikeskusten tuottoihin. [6] Koskenniemen mukaan investointisuojan realisoituessa yritykset voisivat lähettää lakimiehensä lakimuutosta työstävään sosiaali- ja terveysministeriöön kertomaan, ettei esitystä hyväksytä ja mikäli se toteutuu, luvassa on haaste kansainväliseen välimiesoikeuteen. Globaali eliitti ja vapaakauppasopimukset Tässä luvussa globaali eliitti (GE) on synonyyminä Israel-myötämieliselle globalistien eliitille. Koska TTIP:n taustalla on kansainvälisiä talouden suurvaikuttajia sekä pääomapiirejä ja ylikansallisia investoijia on silloin pääteltävissä, että TTIP:n taustalla on myös GE.  G-eliitin kontrolloimasta ylikansallisesta vaarasta kertoo sekin, että Rockefellerit ja kansainväliset liikepankit ovat ujuttaneet myrkyttävän vaikutuksensa USA:n hallintoon. GE:n vaikutus kansainväliseen pankki- ja talousmaailmaan on kiistatonta. [7] Lisäksi G20-maiden kokouksen neuvoa-antava järjestö on Kansainvälinen kauppakamari (ICC). Muistettakoon, että ICC (kuten myös Transatlantic Business Dialoggue, TABD) koostuu vahvoista globaaleista liike-elämän lobbausorganisaatioista. Esimerkiksi TABD:n vuosikokouksiin osallistuu länsimaiden suurimpien yhtiöiden edustajia, poliitikkoja ja WTO:n virkailijoita. Edellä mainitut tiedot ilmenevät myös Chossudovskyn teoksessa Köyhyyden globalisointi. Koska TTIP-sopimuksen neuvotteluilmapiiri on harmoniassa juuri mainittujen kansainvälisten talousjärjestöjen kanssa, niin on syytä huolestua. Esimerkiksi WTO on yksi G-eliitin vallansiirron lukuisista välineistä. Wall Streetin pankkiirit ovat G-eliittiä, jolla on myös vaikutusta esimerkiksi kansainvälisiin suuryrityksiin. Voidaan siis sanoa, että eräänä voimakkaana tekijänä vapaakauppasopimuksissa on taustalla G-eliitti.   Yllä olevaan painoarvoa antaa se, että vaikutusvaltainen Yhdysvaltalainen Council on Foreign Relations (CFR) –lobbausjärjestö on raportissaan  todennut, kuinka Yhdysvallat kykenee takaamaan kansainvälisen ylivalta-asemansa vapaakauppasopimuksilla. Tunnetusti CFR-järjestö edustaa USA:n ja Lännen varakkainta finanssieliittiä. CFR:n johdossa uuskonservatiivi Richard Haas. Lisäksi korkeimpaan CFR:n johtoon kuuluu liuta muitakin Israel-myönteisiä henkilöitä, kuten Robert Rubin, David Rubenstein, Richard Salomon ja Peter Ackerman. Huomattakoon, että Robert Rubin on toiminut globaalin investointipankin Goldman Sachin (GS) johtajana 26 vuotta ja ainakin vuonna 2007 hän oli Citigroupin hallituksen johtaja. Kärjistetysti ilmaistuna Goldman Sach omistaa puolet maailman varallisuudesta. Citigroup on yksi Yhdysvaltojen keskuspankin (FED) omistajista. [7]   Haasin johtama lobbausjärjestö toteaa, että kansainväliset vapaakauppasopimukset ovat Yhdysvaltojen ”geoekonominen” ase vihollisvaltioita vastaan. Kiinaa vastaan Amerikka voi CFR:n mukaan taistella Tyynenmeren vapaakauppasopimuksella (Trans-Pacific Partnership, TPP). CFR:n selvityksen mukaan USA voi ylläpitää poliittista hegemoniaansa ainoastaan varmistamalla, että amerikkalaismiljardöörien ylikansalliset yhtiöt ovat voitokkaita maailmalla. CFR ohjeistaa USA:n poliittista johtoa. Ensimmäisenä USA:n tulee kasvattaa entisestään ”puolustusvoimien” budjettia, mikä tarkoittaa käytännössä tähtitieteellisiä voittoja yksityisille aseyhtiöille sekä CFR:n edustamille yksityisille pankeille, joiden suurin asiakas on valtio. [7];[8] Koska CFR:n mukaan Yhdysvallat pystyy takaamaan kansainvälisen ylivalta-asemansa vapaakauppasopimuksilla ja lisäksi USA on vahvasti ylimystön kontrollissa, on silloin selvää, globalistien eliitti on voimakkaasti TTIP-vapaakauppasopimuksen taustalla. Lisäksi Israel-myötämielisiä yhteyksiä löytyy yllä esitetystä CFR:n korkeimman johdon, GS:n ja Citigroupin väliltä.  Siten globalistimafian piuhat yhdistyvät ihmeellisellä tavalla myös maailmantalouden hermokeskuksiin. Lopuksi EU:n ja Yhdysvaltojen välisen TTIP:n neuvotteluista vastaa Euroopan komissio. Tämä on järkyttävää, sillä EU:n komissio ei ole demokraattisesti valittu elin ja sen valta on suurempi kuin Euroopan parlamentilla. TTIP-vapaakauppasopimus ei tarkoittaisi ainoastaan harvojen demokratian rippeiden surkastumista, yksityisten valtioiden kuolevan itsenäisyyden armonlaukausta, vapauden hiipumista, elintarvikkeiden alkuperän tuntemattomuutta, oikeusturvan sekä terveyden- ja sairaanhoidon romahtamista jne., vaan se merkitsee myös eräänlaista Maailmanhallitusta.  Sopimuksessa annetaan kansainvälisesti vahvoille pääoman, sijoittajapääoman ja talouden eri toimijoille niin valtavat globaalit hegemonian aseet, että nämä voivat toimia valtioina valtioiden sisällä edellä kuvatuin onnettomin seurauksin. Kourallinen eliittiä kontrolloisi maailmaa. Markku Juutinen Lähteet [1]. Trade and Investment Partnership (TTIP). The biggest trade deal in the world.      http://ec.europa.eu/trade/policy/in-focus/ttip/ [2]. Ajaisikko TTIP-sopimus turmioon? [3]. Attac.fi [4]. BusinessEurope 2013: Position Paper. [5]. Baines, Joseph 2014: Food Price Inflation as Redistribution: Towards a New Analysis of Corporate Power in the World Food System. New Political Economy. Vol. 19, No. 1: s. 91, 98 Corborate Europe Observatory (2013). Saatavilla. [6]. Martti Koskenniemen jyrähdys TTIP-sopimuksesta; Investointisuoja loukkaa demokratiaa. [7]. The Great American Bubble machine; Valtionkonttori; The New York Times: Business. [8]. US is oligarchy not democracy.