SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne astui Sipilän hallituspolitiikan poliittisten kriitikkojen avantgardeen puolueensa valtuuston kokouksessa 16.4.2016 kommentoidessaan ”vihjeitä” Sipilän porvarihallituksen aikomuksista yhtiöittää Liikennevirasto Valtionrautateiden pilkkomiseksi:
”Tässä on selkeästi kysymys markkinaehtoisen yhteiskunnan rakentamisesta hyvinvointivaltion sijaan sekä pyrkimyksestä tuoda yksityinen sektori kuorimaan kermoja liikenteeseen […] Rinne arvosteli muutenkin Suomen muuttamista kohti markkinaehtoisempaa yhteiskuntaa. Liikennevirastoa koskevien huhujen lisäksi hän mainitsi muun muassa Metsähallituksen puukaupan yhtiöittämisen ja sote-uudistuksen […]” (Helsingin Sanomat 17.4.2016, s. A 10).
”Hyvinvointiyhteiskuntaan kuuluu oikeus turvalliseen elämään riippumatta yksilön asemasta työelämässä, perhesuhteista ja sosiaalisesta asemasta tai muista vastaavista tekijöistä” (HE 309/1993 vp: Hallituksen esitys Eduskunnalle perustuslakien perusoikeussäännösten muuttamisesta) (korostus edellä samoin kuin jatkossakin kirjoittajan).
Euroopan unionista tehdyn sopimuksen [EU:n perussopimus] mukaan ”Unioni toteuttaa sisämarkkinat” (ks. EU:sta tehdyn sopimuksen 3. artiklan 3. kohta). Euroopan unioni
”pyrkii Euroopan kestävään kehitykseen, jonka perustana ovat tasapainoinen talouskasvu ja hintavakaus, täystyöllisyyttä ja sosiaalista edistystä tavoitteleva erittäin kilpailukykyinen sosiaalinen markkinatalous […]” (EU:sta tehdyn sopimuksen 3. artiklan 3. kohta).
”Ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyssä eurooppalaisessa yleissopimuksessa taatut ja jäsenvaltioiden yhteisestä valtiosääntöperinteestä johtuvat perusoikeudet ovat yleisinä periaatteina osa unionin oikeutta” (sopimuksen 6. artiklan 3. kohta).
”Tässä perusoikeuskirjassa vahvistetaan unionin toimivallan ja tehtävien sekä toissijaisuusperiaatteen mukaisesti oikeudet, jotka perustuvat erityisesti jäsenvaltioille yhteisiin valtiosääntöperinteisiin ja kansainvälisiin velvoitteisiin, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehtyyn yleissopimukseen, unionin ja Euroopan neuvoston hyväksymiin sosiaalisiin peruskirjoihin sekä Euroopan unionin tuomioistuimen ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntöön” (Euroopan unionin perusoikeuskirja).
Suomen perustuslain (731/1999) mukaan ”Suomi on täysivaltainen tasavalta” (perustuslain 1. pykälän 1. momentti). ”Suomen valtiosääntö on vahvistettu tässä perustuslaissa. Valtiosääntö turvaa ihmisarvon loukkaamattomuuden ja yksilön vapauden ja oikeudet sekä edistää oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa” (saman pykälän 2. momentti).
Jokaisen perusoikeus sosiaaliturvaan taataan perustuslain 19. pykälässä. Siinä turvataan niiden perusoikeuksien vähimmäistaso, joita demokraattisen oikeusvaltion hyvinvointivaltio toimiakseen edellyttää.
Euroopan unionista tehdyllä sopimuksella (EU:n perussopimus) ei ole haluttu eikä voitu mitätöidä ’täysivaltaisen tasavaltamme’ perustuslakia ja siinä tarkoitettua hyvinvointiyhteiskunnan tasoa.
Perustuslakia (ja perusoikeuksia) ei voida kumota eikä muuttaa legitimiteettiä vailla olevan kolmen porvaripuolueen hallituksen päätöksellä.
.
”Ehdotus perustuslain säätämisestä, muuttamisesta tai kumoamisesta taikka perustuslakiin tehtävästä rajatusta poikkeuksesta on toisessa käsittelyssä äänten enemmistöllä hyväksyttävä lepäämään ensimmäisiin eduskuntavaalien jälkeisiin valtiopäiviin. Ehdotus on tuolloin valiokunnan annettua siitä mietintönsä hyväksyttävä asiasisällöltään muuttamattomana täysistunnossa yhden käsittelyn asiana päätöksellä, jota on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä.” (perustuslain 73. pykälän 1. momentti)
”Ehdotus voidaan kuitenkin julistaa kiireelliseksi päätöksellä, jota on kannattanut vähintään viisi kuudesosaa annetuista äänistä. Ehdotusta ei tällöin jätetä lepäämään, ja se voidaan hyväksyä vähintään kahden kolmasosan enemmistöllä annetuista äänistä.” (saman pykälän 2. momentti)
Yksityistäminen, yhtiöittäminen, suuryhtiöiden voiton maksimointi ja yritysvoittojen siirtäminen veroparatiiseihin eivät sisälly perustuslaissa säädettyihin hyvinvointivaltion perusoikeuksiin.

SIPILÄN HALLITUS NÄYTTÄÄ YMMÄRTÄNEEN VÄÄRIN Euroopan unionista tehdyssä sopimuksessa tarkoitetun unionin pyrkimyksen ”Euroopan kestävään kehitykseen”, jonka perustana on muun ohessa ”sosiaalista edistystä tavoitteleva erittäin kilpailukykyinen sosiaalinen markkinatalous”. Kysymys ei siis ole raa’asta markkinaliberalismista tai liberaalista markkinataloudesta, vaan sosiaalisesta markkinataloudesta.
Sosiaalisen markkinatalouden valinta Euroopan unionin kestävän kehityksen perustaksi tarkoittaa sen tosiasian tunnustamista, että ’täysin vapaa markkinatalous’ johtaa epäsosiaaliseen ja eriarvoiseen yhteiskuntaan.
Sosiaalisessa markkinataloudessa julkisen sektorin tehtävänä on ohjata, täydentää ja sosiaalistaa markkinataloutta. Hyvinvointivaltion tulee kaikissa oloissa taata riittävät koulutusinvestoinnit, sosiaalivakuutukset ja sosiaaliturvan olennaiset elementit haavoittuvissa elämäntilanteissa (kuten sairastuminen, työttömyys, vammautuminen ja vanhuus). Samoin yhteiskunnan on julkisin varoin vastattava terveydenhuollosta ja hyvinvointipalvelujen luomisesta. Sosiaali- ja terveyspalveluja ei saa alistaa suuryhtiöiden ahneudelle ja taloudellisen voiton tavoittelulle. Sosiaalinen markkinatalous johtaa vapaata markkinataloutta sosiaalisempaan talousjärjestelmään ja tulonjakoon.
Antti Rinne on oikeassa. Sipilän porvarihallitus näyttää valinneen thatcherimäisen ohjelman. Legitimiteettiä vaikka oleva hallitus aikoo muuttaa perustuslaissa turvatun suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan vapaan markkinatalouden temmellyskentäksi.
Britanniassa Margaret Thatcher muistetaan ennen kaikkea laajamittaisten yksityistämisten ja julkisen sektorin leikkausten toteuttajana — leikkausten, jotka johtivat luokkaerojen kasvuun ja työväestön aseman heikentymiseen. Työväestön keskuudessa katkeruus Thatcherin hallintoa kohtaan jatkui vielä pitkään tämän jätettyä politiikan näyttämön — jopa siinä määrin, että Thatcherin kuolema synnytti spontaaneja ”kansanjuhlia” eri puolilla Britanniaa.
Eivätkö vapaan markkinatalouden jäljet pelota Sipilän hallitusta?
Tapio Kuosma.
Tapio Kuosma.
Tapio Kuosma on tietokirjailija ja oikeustieteen lisensiaatti.