Markkinointiviestintäyhtiö Edelman julkaisee vuosittain luottamusbarometri-tutkimuksen. Vuoden 2017 luottamusbarometri kertoo, että luottamus mediaan, kansalaisjärjestöihin, yrityksiin ja hallituksiin on laskenut kaikkialla maailmassa.
Tutkimus perustuu 28:ssa maassa tehtyyn kyselyyn. Vastaajia oli 1150 henkilöä maata kohden. Vastaajat olivat iältään 25–64-vuotiaita, vähintään lukion käyneitä, vertailuryhmä ylempää tuloluokkaa, mediaa aktiivisesti seuraavia.
Löydökset olivat seuraavanlaisia.
Vaikutusvalta on kääntynyt ylätasolta alatasolle (Inversion of Influence), toisin sanoen massat luottavat enemmän kanssaihmisiin kuin auktoriteetteihin. Suurinta epäluottamus auktoriteetteihin on Yhdysvalloissa, Isossa-Britanniassa ja Ranskassa. Kokonaisuutta tarkasteltaessa massat eivät luota instituutioihin 20:ssä maassa 28:sta kyselyyn osallistuneesta maasta.
Massoilla ei ole vaikutusvaltaa eikä auktoriteettia, mutta sitä ei ole enää hallitsevilla ryhmilläkään, barometri kertoo: Massat ovat hylänneet auktoriteetit.
Alle 50 % vastanneista luottaa hallituksiin, yrityksiin, kansalaisjärjestöihin tai mediaan. Eniten epäluottamusta herättävät hallitukset ja media. Tietovuotoja (64 %) ja itse hakukoneella tehtyä tiedon etsintää pidetään lehdistötiedotteita tai perinteistä mediaa luotettavampana tiedon lähteenä.
50 prosenttia vastanneista katsoo, että globalisaatio vie väärään suuntaan. Lähes joka toinen katsoo, että vastaajan kotimaan ei pitäisi allekirjoittaa vapaakauppasopimuksia, koska se vahingoittaa oman maan työläisiä. 69 % on sitä mieltä, että oma maa ensin. 72 % katsoo, että hallituksen pitäisi suojella kotimaan työpaikkoja ja paikallista tuotantoa, vaikka se merkitsisi sitä, että talous kasvaa hitaammin.
82 % haluaa, että lääketeollisuutta säädeltäisiin huomattavasti nykyistä tiukemmin. 53 prosentin mielestä finanssisektoria koskevat uudistukset ovat lisänneet talouden epävakautta.
Ihmiset eivät enää usko asiantuntijoihin, akatemiaan, viranomaisiin, taloustieteilijöihin, johtokuntiin, toimitusjohtajiin tai kansalaisjärjestöjen puhehenkilöihin. Hallitukset ja virkamiehet nähdään korruptoituneina epäpätevinä tunareina, joista ei ole ongelmien ratkaisijoiksi. Media näyttäytyy vastanneille politisoituneena toimijana, joka ei täytä velvollisuuttaan puolueettomana raportoijana. Peräti 82 prosentissa kyselyyn osallistuneista maista mediaan ei luoteta. 85 prosenttia vastanneista epäilee nykyjärjestelmän toimivuutta kokonaisuudessaan.
Eniten luotetaan kanssaihmisiin, ”samanlaisiin kuin minä”. Kommunikaatio ja uskottavuus kulkevat nyt horisontaalisesti, vertaisten välillä, siinä missä ylätasolta alatasolle osoitettua puhetta ei enää pidetä luotettavana.
Kaksi kolmasosaa kyselyyn osallistuneista maista on siten niitä, joissa väestö on epäluottavaista. Lukemat ovat järkyttäviä, kun asiaa ajattelee. Vain 15 % vastanneista uskoo, että nykyjärjestelmä toimii. 32 % on epävarmoja asiasta ja 53 % ajattelee, ettei järjestelmä toimi. Vastanneita suututtavat korruptio, verokeitaat ja epäeettinen yritystoiminta. Ihmisiä pelottaa työpaikkojen menetys, globalisaatio, massamaahanmuutto, sosiaalisten arvojen rapautuminen, ylipäänsä tulevaisuus.
Luottamuspula ei enää ole eliitti vastaan massat -tasolla; luottamus järjestelmän toimintakykyyn ja -mahdollisuuksiin on romahtunut tavalla, joka muodostaa järjestelmäriskin. Yli kolme neljäsosaa vastanneista on sitä mieltä, että järjestelmä toimii tavallista ihmistä vastaan suosien rikkaita, poliittisen vallan ostaneita tahoja. Eri koulutus- ja tulotasoa edustavien ryhmien ajattelutavassa ei kyselyssä ollut havaittavissa mainittavia eroja. Epäluottamusta järjestelmää kohtaan esiintyy yhtä lailla pienituloisten ja paremmin toimeentulevien, koulutettujen ja kouluttamattomien keskuudessa.
Erityisen suurta luottamuspula on Latinalaisen Amerikan ohella perinteisissä länsimaisissa demokratioissa, kuten Yhdysvalloissa ja Länsi-Euroopan maissa.

Kommentti

Joka paikkaan se Venäjäkin ehtii trollaamaan ja kybersotimaan! Sotkenut propagandallaan ihmisten päät 20:ssä maassa 28:sta kyselyyn osallistuneesta. (sarkasmivaroitus)
Vakavasti puhuen: Järjestelmäromahdus ei takuulla ole kiva juttu, eikä sitä pidä toivoa, pikemminkin älykästä ja rauhallista siirtymäliikettä järkevämpään malliin. Minkään maan valtapuolueilla — jotka väestöjen epäluottamuksen ovat synnyttäneet ja ansainneet — ei sellaista näytä olevan esittää, ja aikakin taitaa loppua kesken, että sellaisen ehtisivät kehittää.
Järjestelmän romahtamisesta ei voi syyttää populismin nousua tai ihmisten tyhmyyttä; silloin menevät syy–seuraussuhteet sekaisin. Populismin nousu on seurausta järjestelmän toimimattomuudesta. Se on oire, eikä päinvastoin.
Mediakaan ei voi syyttää muita kuin itseään mediaa kohtaan tunnetun luottamuksen laskusta. Ihmiset ovat oppineet tarkistamaan itse sen, mitä media kertoo, ja huomanneet median olevan maksajan äänitorvi eikä luotettavan tiedon lähde.
Vaikka Edelman ei suomalaisilta mielipiteitä kysellytkään, huomaan olevani asioiden tilasta jokseenkin samaa mieltä globaalin enemmistön kanssa. Voiko tästä vetää sen johtopäätöksen, että vaihtoehtomediakin — se Totuusmedian™ valeuutisia kirjoittelevaksi friikkien trolliryhmäksi parjaama taho, tiedättehän — edustaa kirjoittelullaan globaalin enemmistön kantoja? Vaihtoehtojahan ei yleensä tarjolle aseteta, ellei niille ole sosiaalista tilausta, kysyntää.
Riikka Söyring

Lähde

Edelman Trust Barometer 2017 http://www.edelman.com/global-results/

Auktoriteettihahmoja Davosissa 2005. Kuva: World Economic Forum / Creative Commons