keskiviikko 17. kesäkuuta 2015

Putinin selkeä varoitus suomalaisille: 'Älkää muodostako Nato-uhkaa rajoillemme'

Venäjän ja Suomen presidenttien tapaamisesta välittyi selkeä viesti sekä suomalaisille että kansainväliseen mediaan: Älkää muodostako Nato-uhkaa Venäjän rajoille, koska venäläiset tulevat Kremlin johdolla puolustautumaan sotilasliittoa vastaan. Riittääkö tämä varoitus herättämään suomalaiset?
Toimittaja: Janus Putkonen
17.6.2015, Verkkomedia.org

Putinin selkeä varoitus suomalaisille: 'Älkää muodostako Nato-uhkaa rajoillemme'
Venäjän presidentti Vladimir Putinin ja Suomen presidentti Sauli Niinistön tapaamisesta Moskovassa levisi kansainväliseen mediaan odotettu ja perusteltu viesti: Älkää päästäkö sotilasliitto Natoa pitkälle maiden väliselle rajalinjalle, joka sijaitsee lähellä useita Venäjän strategisesti elintärkeitä intressejä. Tämä viesti poimiutui pääsanomaksi kautta maailman.
"Jos joku asettaa alueitamme uhan alle, se tarkoittaa, että meidän täytyy suunnata asevoimamme ja modernin iskukykymme näille alueille, josta uhka on muodistunut", Putin sanoi AFP-uutisten mukaan tavatessaan Niinistön Moskovassa tiistaina.
"Se on Nato joka on tulossa meidän rajoillemme, emmekä me ole siirtymässä minnekään", Putin muistutti tiistaina ja lisäsi, että Venäjä tulee reagoimaan tarvittavalla tavalla sekä suuntaa puolustuspolitiikkansa siten, että se neutralisoi uhat siihen liittyneistä maista. Hän painotti, ettei tilannetta tarkkailevien tulisi irroittaa tapahtumia asiayhteyksistään mitä tulee sotilasliitto Naton aiheuttamiin uhkiin Venäjän rajoilla.
"Tietenkin me analysoimme kaiken, seuraten tarkasti. Toistaiseksi en näe, että mikään erityinen aiheuttaisi meille suurta huolta. Kyse on enemmänkin poliittisista signaaleista, jotka suunnataan joko Venäjää tai liittolaisiamme vastaan", Putin sanoi. "Mikä minua huolettaa enemmän on (USA:n) ohjustorjuntajärjestelmät, joita keskitetään - ne ovat huomattava asia ja joilla on strateginen merkitys", hän jatkoi.

Hukkasiko talousneuvotteluja vältellyt Niinistö tiistaina Moskovassa myös kansallisen taloudellisen selviämisemme avaimet?

Välikommentteja sekä turvallisuustilanteen analysointia
Toisen maailmansodan jälkeisen aikakauden maidemme naapurisuhteita ohjannut geopoliittinen tietoisuus on sisältynyt avoimesti ja tunnustetusti Suomen harjoittamaan ulkopolitiikkaan, joka on kansalaisten turvallisuuden takaamiseksi myös kirjattu perustuslakiin liittoutumattomuutena. Paasikivi-Kekkosen politiikan perinnöstä kirjoitti osuvasti Niinistön ja Putinin tapaamisen alla Itsenäisyyspuolueen (IPU) puheenjohtaja Antti Pesonen kysyen, olemmeko Naton puskuri vai rauhantekijä?
Osaltani totean, että kansallisvaltioiden perusajatusta kammoksuvien Lännen globalistien asiamiesten vallattua Suomen määräävät asemat, joihin myös kokoomuspoliitikko Niinistö lukeutuu presidenttinä, Venäjän ja Suomen välisten suhteiden vanhoja opetuksia on ryhdytty toden teolla muuttelemaan hivuttaen Suomea kiinteästi Lännen valtaliittoon.
Maamme hivutus Naton etupiiriin ja samalla vaaralliseen paitsioasemaan, joka huipentui viime vuoden syyskuussa Naton isäntämaasopimuksen allekirjoituksella, on tapahtunut suomalaisten enemmistön tahtoa kunnioittamatta ja Lännen hegemonia-vaatimuksia palveleva Nato-mielinen valtamedia onkin tuottanut jo muutaman vuoden ajan kaksin käsin Venäjän vastaista propagandaa ajattomien valtiomiesten viisauksien unohduttamiseksi.
Edellisen kerran vastaava Venäjän virallinen varoitus siitä, ettei Suomen tule muodostaa uhkaa Venäjälle päästämällä Lännen sotilasjoukkoja rajoillemme kuultiin kenraali Nikolai Makarovin Suomen vierailulla 2012. Jo tuolloin hyvin ajankohtainen varoitus sivuutettiin epädiplomaattisesti mediassa ja poliitikkojen kommentoinnessa, joka johti tuolloin Venäjän asevoimien komentajan nähdäkseni hyvin häpeälliseen savustamiseen ulos Suomesta.
Mutta heräämmekö me nyt vihdoinkin Kremlin selväsanaiseen varoitukseen turvallisuusuhasta, jonka Nato invaasiollaan aiheuttaa suomalaisille että venäläisille?
Todettakoon, että mikäli tilanne geopoliittisesti olisi toinen, viesti Kremlistä olisi hyvin erilainen ja Putin olisi mahdollisesti vain todennut asiasta, että maamme Nato-jäsenyys on suomalaisten asia - mutta koska se ei ole, eikä Naton päästäminen Pietarin portille ole Suomen eikä Venäjän kansan intressien mukaista, meille annettiin varoitus, joka on syytä ymmärtää vakavasti.

Mutta Niinistö halusikin puhua Ukrainan kriisistä... 
Venäjän presidentti ilmaisi halun keskustella maidemme välisen kaupan tervehdyttämisestä, mutta päinvastoin kuin Kremlissä nähtiin tarpeelliseksi, presidentti Niinistö vältteli EU:n pakotteiden takia heikentyneiden kauppasuhteiden elvytystä ja halusi mieluummin keskustella Ukrainan kriisistä, joka voidaan nähdä Lännen toiveiden mukaisena aihevalintana.
Analyytikko Peter Iiskolan mukaan Niinistö ajoi näin itsensä vain paitsioon.
Ukrainan tilanteen noustua presidenttien keskusteluun Putin sanoi, että Moskova näkee Minskin tulitauon siten, että sen tulee olla "reilu ja tasapuolinen". Hän kritisoi Yhdysvaltoja ja EU:ta siitä, etteivät ne ole suorittaneet Kiovaa kohti tarvittavaa painostusta. Hän muistutti, että Moskova on suorittanut painostusta Donetskia ja Luganskia kohtaan, jotta nämä pysyisivät sovitussa ja muistutti, että Donbass on valmis neuvotteluihin Minskin tulitaukosopimuksen onnistumiseksi.
Putin huomioi, ettei mikään Minskissä sovitusta ole yksin Donbassin vastuulla ja sopimuksen onnistuminen onkin pääasiassa Kiovan harteilla. Hän painotti, ettei Minskin sopimukselle ole mitään vaihtoehtoa ja olkoon se miten vaikeata tahansa, tätä tietä tulisi nyt kulkea.
"Nykyisellään jokaisen tulisi harjoittaa maksimaalisia pyrkimyksiä palauttaa rauha Ukrainaan ja poistaa nykyiset jännitteet jotka esiintyvät Venäjän suhteissa Länteen", Putin sanoi.
Aihevalinnasta mainittakoon, että Venäjä on osaltaan Minskin tulitaukosopimuksen mahdollistaja ja Moskova on vastaavasti vain hataraksi jääneen tulitaukosopimuksen takaaja kuten ovat myös sopimuksen syntymiseen osallistuneet ns. Normandia-ryhmän pääkaupungit Berliini ja Pariisi. Tätä Venäjän osattomuuden tosiasiaa on vääristelty valtamediassa usein luomalla mielikuva, että Venäjä olisi ollut Minskissä konfliktin sopijaosapuoli.
Aika on näyttänyt, ettei Saksa ja Ranska ole tehneet helmikuun jälkeen käytännössä mitään Minskin tulitauon todelliseksi onnistumiseksi ja Kiovan painostamiseksi toteuttamaan Minskissä sovittuja sotilaallisia sekä poliittisia toimia. Konfliktiin jo avoimesti osalliseksi ryhtynyt Yhdysvallat ja Nato ei ole tehnyt senkään vertaa diplomaattisten ratkaisujen löytämiseksi ja Washington on ainoastaan lisännyt sotilaallista tukeaan sisällissotaa käyville Kiovan joukoille.

Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, mutta katse enemmän kuin tuhat kuvaa

Venäjän varustelu jatkuu Naton lisätessä sotilasvoimaa rajoille
Aiemmin tiistaina päivällä Putin ilmoitti, että Venäjä tulee kasvattamaan modernisoitua puolustuskykyään vielä tämän vuoden aikana 40 ballistisella mannertenvälisellä ydinohjuksella.
Hän kertoi asiasta osallistuttuaan suureen ja ensikertaa järjestettävän Army Expo 2015 tapahtuman avajaisiin Moskovan ulkopuolella, jossa esitellään valtava määrä Venäjän sotilasteknologisia uutuuksia, joita Venäjän armeijan modernisaatio-ohjelma ja vuonna 2011 USA:n ohjusjärjestelmien sijoittamisen sekä Naton laajentamisen vuoksi käynnistetty vastavarustelu on tuottanut tähän mennessä Venäjän maanpuolustuksen tarpeisiin.
Putin kertoi tilaisuuden avajaispuheessa, että suuret määrät viimeisintä tekniikkaa olevaa kalustoa tullaan toimittamaan Venäjän asevoimille tulevien kuukausien aikana. Vaikka Venäjä virallisesti välttelee asevarustelukilpaan ryhtymistä eikä suunnitelmaa sellaisesta ole esitetty, Venäjä on myös osoittanut, että tarvittaessa sen teollisuudella on edellytykset vastata kaikkiin Lännen sotilaallisiin haasteisiin.
Venäjä tehostaa omaa vastavarusteluaan nyt samaan aikaan kun USA:n johdolla Nato on ilmoittanut suunnittelevansa ydinohjustenraskaiden asejärjestelmien ja ilmavoimien lisäämistä Venäjää vastaan. Mikä huomattavaa, kaikki Lännen sotilaallinen aktivoituminen tapahtuu kansainvälisten sopimusten ja Naton sekä Venäjän laatimien yhteistoimintasopimusten vastaisesti sekä perustellen Ukrainan kriisillä, johon Venäjällä ei ole edelleenkään virallisten todisteiden puutteessa faktisesti edes sotilaallista osallisuutta.
Nato on suorittanut koko loppukevään useita suuria sotaharjoituksia Venäjää vastaan, joista huomattava osa on keskittynyt Baltiaan ja Pohjoismaihin, ja joissa Suomi on ollut aktiivisesti mukana kaikilla aselajeillaan. Suomessa käyty ilmasotaharjoitus aiheutti viikoiksi maidemme välille käytännössä sotavalmiustilan Venäjän vastattua omilla sotaharjoituksillaan. Ilmavoimien marssin jälkeen 50 Naton sotalaivaa osallistui merisotaharjoituksiin Itämerelle.
Parhaillaan on käynnissä Puolassa Naton sotaharjoitus, joka kantaa nimeä "Noble Jump", jossa on mukana maavoimien kaluston lisäksi ilmavoimat lentokonein ja helikopterein. Kyseessä on ns. "erittäin nopean toiminnan" joukkojen harjoitus, jotka Länsi on varustanut kevään aikana Venäjää vastaan Itä-Eurooppaan osana viime joulukuussa 2014 käynnistettyä "Operaatio Atlanttista Ratkaisua" - USA:n ja Naton sotilaallista kampanjaa Venäjää vastaan.

Janus Putkonen

Videomuistutus Suomen globalistijohdosta!
Ovatko kokoomuspoliitikot lainkaan Suomen kansan asialla? Alexander Stubb valittiin ulkoministeriksi helmikuussa 2008. Tämä videopuhe on pidetty amerikkalaisen Carnegie Endowmentin koolle kutsumassa tilaisuudessa 18.7.2008. Stubb sanoo haluavansa kansallisvaltioiden kuten Suomen loppuvan, ja EU:n muodostuvan sotilaalliseksi suurvaltioksi.

Lähteet:

Lue myös:

Suomi - Naton puskuri vai rauhantekijä?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti