Kreikka paljastaa monta asiaa

Kreikkalaiset äänestivät talouskurin jatkamista vastaan. Kansanäänestys oli kauhistus EU:n vallanpitäjille. Kansanäänestykset ovat jatkuva uhka harvojen vallalle, koska ne pakottavat keskusteluun ja mahdollistavat kansalaisten suoran vaikuttamisen omiin asioihinsa. Talousblogi: Antti Pesonen 7.7.2015, Verkkomedia.org Kreikka paljastaa monta asiaa  Miten jatkossa käykään, Kreikan äänestys avaa monia näkoaloja. Suomessa on tärkeää huomata, että eurossa ja EU:ssa olo ei ole peruuttamaton, vaikka mm. presidentti Niinistö on niin väittänyt. Kansanäänestyksiä voidaan järjestää myös Suomessa. IPU on esittänyt lainmuutosta, jolla mahdollistetaan sitovat kunnalliset ja valtakunnalliset kansanäänestykset. Kreikan ja euron kriisin yhteydessä on toisteltu, että eurosta ei ole eroamispykälää. Suomessa ei ole myöskään euroon liittymispykälää. Suomessa ei siis ole säädetty lakia euroon siirtymisestä eikä markasta luopumisesta. Ulkoministeri Soini esitti, että ”Kreikan pitäisi lähteä samalle tielle kuin Latvia ja Viro, jotka laittoivat kovat kuurit päälle. Reformeihin voivat liittyä tasavero ja eläkeuudistus”. Lausunto kertoo joko tietämättömyydestä tai piittaamattomuudesta. Kreikan kuuri on ollut erittäin kova. Kreikan julkisia menoja on leikattu v. 2009 jälkeen 20 prosenttia. Kun kokonaistuotanto (BKT) on romahtanut 25 prosenttia, on velan suhde BKT:hen vain kasvanut. Eläkkeitä ja palkkoja on leikattu, kiinteistövero moninkertaistettu jne. Ihmisiä kuolee hoidon ja lääkkeiden puutteeseen ja itsemurhiin. Tämä on EU:n vaatiman talouskuripolitiikan tulos. Toinen Soinin tuore lausuma on myös virheellisyydessään mielenkiintoinen: ”Kreikasta loppuvat rahat. Ei Euroopan keskuspankkikaan voi maailman tappiin asti tällaista rahoittaa, koska rahaahan ei synny tyhjästä”. Velkaraha nimenomaan syntyy tyhjästä.   Velkaa luodaan keskuspankeissa ja liikepankeissa tilikirjauksina. Tämän yksinkertaisen mutta hämmentävän asian on todennut mm. Saksan keskuspankin johtaja. Suomen hallitukseen asti tieto ei ilmeisesti ole päätynyt. Vaikka uutta rahaa synnytetään tyhjästä, velan maksu ei tule tyhjästä – ellei sitten velkaa makseta uudella velalla. Otetaan esimerkki siitä, mitä velan maksu muuten kuin tyhjästä tehdyllä rahalla voi tarkoittaa. Suomessa on metsää n. 23 miljoonaa hehtaaria. Kuvitellaan, että ne myytäisiin valtion velan maksuun hintaan 2 000 euroa hehtaari (ja unohdetaan että suuri osa metsistä on yksityisessä omistuksessa). Yhteissumma 46 miljardia euroa kattaisi vajaat puolet Suomen nykyisestä valtion velasta. Ja mitä sitten myytäisiin? Kreikan yli 300 miljardin euron velkoja ei makseta saaria myymällä. Kreikan velat jäävät suurelta osin maksamatta ja suomalaisetkin kärsivät miljardien tappiot.   Maailman tappiin asti ei velkaa voida lisätä. Tyhjästä luodun velan maksamisen toive perustuu talouden jatkuvaan kasvuun. Velkavetoinen talousjärjestelmä siis luo talouskasvun pakon. Tästä mielettömästä oravanpyörästä on päästävä. Ensiaskel kestävämpään talouteen ja yhteiskuntaan on oman rahan ja itsenäisen keskuspankin hankkiminen. Lue myös: Kreikka ei tule maksamaan velkojaan Talousblogin kirjoittaja Antti Pesonen on Itsenäisyyspuolueen puheenjohtaja ja Verkkomedian advokoima blogisti. Toimitus @ 7.7.2015 17:36