HS-ANALYYSI
Varsova ja Helsinki, älkää vielä vavisko venäläisten vuoksi
Krimin Venäjään liittämisen vuosipäivää juhlistettiin keskiviikkoiltana Punaisen torin ja Kremlin tuntumassa Moskovassa. Presidentti Vladimir Putinin puheen jälkeen yleisön joukossa kaikui televisiokanava RBK:n mukaan huuto "olé-olé-olé, Krim on meidän, sitten Puola ja Suomi".
Poliitikkojen lisäksi konserttilavalle nousi viihdetaiteilijoita ja muun muassa moottoripyöräkerho Yön Susien presidentti Aleksandr "Kirurgi" Zaldostanov, mikä kertokoon kansanjuhlan luonteesta.
Paikalle oli koottu väkeä työpaikoilta ja oppilaitoksista sekä Moskovasta että sen ympäristöstä. Työnantajat antoivat vapaapäiviä ja pikku rahakorvauksiakin jaettiin.
Juhlatunnelma oli silti aito: 84 prosenttia venäläisistä kannattaa Krimin liittämistä Venäjään. Suomi ja Puola ovat vaikeampi juttu. Tätä asiaa ei ole venäläisiltä ainakaan viime aikoina vakavissaan kysytty.
Ehkä henkilöiden kannatuksesta voi jotain päätellä: aktiivisista julkipolitiikoista ainoa tsaarin rajojen puolesta joskus puhunut on räyhäkansallinen Vladimir Žirinovski. Hän sai tuoreimmassa mielipidetiedustelussa kolmen prosentin kannatuksen seuraavaksi presidentiksi. Toisaalta Žhirinovski oli ykkönen kun kysyttiin, kuka on Venäjän epäluotettavin poliitikko.
Helsingin ja Varsovan miehittäminen ei siis näytä olevan kansan vaatimuslistalla ykkösenä. Entisen Neuvostoliiton alueeseen venäläiset suhtautuvat kuitenkin eri tavalla. Yli puolet sanoo yhä surevansa Neuvostoliiton hajoamista. Neuvostoliitosta irronneisiin "lähiulkomaihin" suhtaudutaan toisin kuin "oikeisiin" ulkomaihin, mutta näidenkin alueiden valloitushalut ovat vuodessa selvästi vähentyneet.
Levada-tutkimuslaitos on tiedustellut koko Ukrainan kriisin ajan venäläisiltä, onko Venäjällä oikeus liittää entisen Neuvostoliiton alueita itseensä, jos näillä alueilla asuvia venäläisiä sorretaan. Vuosi sitten 58 prosenttia vastasi, että siitä vain. Kuluvan kuun alustavien tietojen mukaan enää 34 prosenttia on tätä mieltä – Krim vain oli erityistapaus.
Samaan aikaan Ukrainan sota on menettänyt suosiotaan. Vuosi sitten 74 prosenttia kansasta sanoi tukevansa hallituksen voimatoimia, jos kriisi eskaloituu. Nyt voimankäytön lisäämistä tukisi enää 44 prosenttia.
ALEKSANDER UTKIN AFP
Vasta-argumentti kuuluu, että entäs sitten, eihän kansalta kysytä. Ja kansahan tukee presidenttiä, tekipä tämä mitä tahansa.
Ehkä ei sentään. Putinin kannatus presidenttikyselyissä on yli 80 prosenttia silloin, kun kysytään niiltä, jotka aikovat äänestää. Jos kysytään kaikilta, hänen kannatuksensa jää runsaaseen 50 prosenttiin. Presidentin vastustajat siis protestoivat jäämällä vaalipäivänä kotiin.
Peräti 86 prosenttia kansalaisista ilmoitti helmikuisessa tiedustelussa kannattavansa presidentin toimia. Tämä koskee luonnollisesti tehtyjä tekoja eikä niitä, joista ei vielä mitään tiedetä.
Suomen presidentti Sauli Niinistö muuten yltää lähes putinilaisiin kannatuslukuihin: joulukuisessa HS-Gallupissa 79 prosenttia vastaajista arvioi Niinistön onnistuneen tehtävissään joko erittäin tai melko hyvin.
Verenhimoiset imperialistit ovat siis edelleen Venäjän pieni mutta äänekäs vähemmistö. Sen omasta tahdosta ei oikein ota selvää, mutta aina sitä voidaan käyttää hyväksi.
Kannattaa muistaa, kuka on joka käänteessä korostanut Venäjän arvaamattomuutta ja valmiutta voimankäyttöön: presidentti Putin itse.
Pekka Hakala HS
Moskova
Moskova
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti